ETLA kannustaisi keskittymistä - virallinen aluepolitiikka hakee tasapainoa


ETLA:n tutkija Hannu Kaseva pitää väestön keskittymistä kasvukeskuksiin myönteisenä. Luonnollista kehitystä olisi Kasevan mielestä syytä jopa jouduttaa, eikä kuihtuvia alueita pitäisi tukea keinotekoisella aluepolitiikalla.

- Tämä on tervettä kehitystä. Se osoittaa, että kansalaiset ovat aktiivisia, pyrkivät kouluttamaan itseään ja työllistymään, arvioi Kaseva Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

Myös Kuntaliiton tutkija Timo Sinisalo arvioi, ettei väestön keskittymiselle ole juuri vaihtoehtoja. Hän pitää kuitenkin jarrujen painamista tarpeellisena tilanteen hallitsemiseksi.

Pelkästään markkinaehtoinen kehitys voi syödä Sinisalon mukaan hyvinvointivaltion edellytykset ja syrjäseutujen elämisen ehdot. Muuttoliike eriarvoistaa maan eri alueita, kun osaaminen nuorten muuttajien mukana pakkautuu keskuksiin.

Sinisalo muistuttaa, ettei ratkaisevaa päätöstä siitä, halutaanko koko maa pitää asuttuna, ole itse asiassa tehty. Ainakin paikallista keskittymistä alueiden sisällä kuitenkin tarvitaan, koska palveluiden tarjoaminen aivan hajallaan asuville ihmisille käy liian kalliiksi.

Muuttajia on moneksi

Rakennemuutos koettelee muuttotappiosta kärsivien kuntien lisäksi myös muuttovirran vastaanottajia, sillä muuttajiakin on moneksi. Kaikilla ei ole tietoakaan töistä, joten uusien asuinkuntien on palvelujen lisäksi huolehdittava myös toimeentulosta.

Kasevan mielestä on tehokkaan taloudellisen ajattelun vastaista, että aluepolitiikka samalla tasaa voimakkaasti tuloja maan eri osien välillä. On jopa kuntia, kuten Espoo, joiden verotuloja tasataan muille kunnille enemmän kuin se itse saa valtionosuuksia.

- On hassua, että meillä hyvät kunnat subventoivat huonoja kuntia tekohengittämällä niitä, moittii Kaseva.
- Pidetään yllä uskoa jostakin muutoksesta parempaan.

Luonnollista muuttoa maan sisällä ehkäisee Kasevan mukaan myös eräiden kaupunkien haluttomuus lisätä vuokra-asuntoja. Tämä ohjaa muuttajiksi lähinnä lainanottokykyisiä muuttajia. Monille tulijoille pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat ylivoimaisia.

Esimerkiksi Espooseen muutti vuonna 1996 1 428 työllistä, 801 opiskelijaa ja vain 61 työtöntä. Joissakin kaupungeissa sen sijaan tulijoista suuri osa on työttömiä.

Aluepolitiikka hillitsee yhä muutosta

Nykyinen aluepolitiikka perustuu tasaisen kaupunkiverkon tukemiseen. Vahvoja kaupunkikeskuksia saisi päättäjien ja virkamiesten mielestä olla 20-30.

Sisäministeriön aluekehitysjohtajan Veijo Kavoniuksen mukaan tavoitteena on tasapainottaa kehitystä, joten keskittymistä on hillittävä. Aivan syrjäalueita ei enää entiseen tapaan tueta, joskaan niitäkään ei haluta kokonaan unohtaa.

Tätä heijastelee esimerkiksi valtioneuvoston uudeksi vuodeksi tekemä aluetukipäätös, jossa kaupunkiseudut ovat aiempaa enemmän tuen kohteena. Myös muuttotappiosta kärsivään Itä-Suomeen ohjataan tukea entistä selvemmin.

Tukirahoilla pyritään synnyttämään esimerkiksi teknologia-alan työpaikkoja tietoyhteiskunnan hengessä. Tällöin työkaluna voi olla myös aluepolitiikan perinteinen työkalu, korkeakoulupolitiikka, ja tiederahan suuntaamisesta voidaan päättää myös muilla kuin muodikkaan tulosarvioinnin perusteilla.

STT-IA
9.1.1998

POLITIIKKA -SIVULLE