Erikoistutkija Susiluoto: Ahtisaari avannut keskustelun Karjalan palauttamisesta


Erikoistutkija Ilmari Susiluoto ulkoministeriöstä kuuluttaa suomalaisilta poliitikoilta rohkeutta puhua Karjalan palauttamiskysymyksestä. Hän myös arvostelee "suomettunutta", asiasta vaikenevaa julkista sanaa.

Sen sijaan Susiluoto katsoo, että presidentti Martti Ahtisaari viimeisellä Moskovan vierailullaan poikkeuksellisen rohkeasti avasi foorumin vapaalle keskustelulle Karjalan palauttamisesta.

Susiluoto esitelmöi Karjalan kysymyksestä Uudenmaan Karjalaisseurojen järjestämässä tilaisuudessa Loviisassa.

- Olen aina valmis keskustelemaan venäläisten johtajien kanssa Karjalan kysymyksestä, jos he niin haluavat. Mihinkään ei päästä siitä, että Karjalan kannaksen valtaus oli ja on suomalaisille suuri epäoikeudenmukaisuus. Tämä on suoraa puhetta, Susiluoto toteaa referoidessaan Ahtisaaren antamaa haastattelua venäläiselle Itogi -lehdelle.

Ahtisaari antoi haastattelun ennen marraskuista Moskovan vierailuaan, jossa Venäjän presidentti Boris Jeltsin esitti, että suomalaiset toimittajat lopettaisivat kirjoittelun Karjalan palauttamisesta.

Susiluodon arvion mukaan juuri Ahtisaaren Itogi -lehdelle antama haastattelu sai Jeltsinin ottamaan Moskovassa esille Karjalan kysymyksen. Ahtisaaren vastaus: "Minä olen viimeinen suomalainen kieltämään Karjala-keskustelun" Jeltsinin toimittajille esittämään pyyntöön oli Susiluodon mielestä kylmää vettä suomettuneiden piirien niskaan. Se kertoi myös venäläisille osapuolille "yhtä ja toista".

Jänishousujen luvattu maa

Susiluodon mielestä keskustelu Karjalan palauttamisesta keskustelu on viimeinen suomettumisen linnake. Siitä on vaiettu vuosikymmeniä ja sen kimppuun on päästy vasta aivan viime aikoina.

Susiluodon tulkinnan mukaan, yllättävää kyllä, Venäjän kautta.
- Se, että Karjala-kysymys nousi esiin Venäjän tiedotusvälineissä, eikä "pupula-suomessa", siis jänishousujen luvatussa maassa, kuvaa nykymaailmamme paradokseja. Suomessahan ei vuosikymmeniin ole ollut merkittäviä puolueita, joiden ohjelmassa Karjalan kysymys olisi ollut mitenkään näyttävästi esillä.

Jopa entinen Pravda kirjoitti Susiluodon mukaan asioista oikeilla nimillä ennen kuin "Gelsingforskaja Pravda".
- Venäjällä vallitsee nyt todellinen lehdistön vapaus, jolla on eräiltä osin jopa anarkistisia piirteitä ja tämän takia Karjalan kysymys nousi oikeilla nimillä esille meille nololla tavalla.

Itogi -lehden Ahtisaaresta tekemässä haastattelussa Susiluoto viittaa myös sen tehneen toimittajan kysymyksen asetteluun. Haastattelija kysyi Ahtisaarelta "Miltä teistä tuntui, kun olitte niillä alueilla, jotka historiallisesti kuuluvat Suomeen ja jotka Stalin valloitti 1940".

Toimittaja viittaa Ahtisaaren ennen Moskovan matkaansa tekemää vierailua Karjalan tasavallassa.

Ahtisaari aloitti keskustelun Karjalasta

- Itogi -lehden artikkeli kuvaa tärkeää asennemuutosta Venäjällä, sikäläisen kommunistisen valheen luhistumista, jota siis Suomessa vastaa suomettumisen luhistuminen ja totuuden kertominen Karjalasta.

- Senhän aloittaa artikkelissa presidentti Martti Ahtisaari, joka kertoo omasta henkilöhistoriastaan, karjalaisuuden merkityksestä, tunteellisen dimension tärkeydestä karjalaisille ja karjalaisten suhteesta venäläisiin, Susiluoto luettelee.

Susiluodon arvion mukaan vielä ei ole koko mittakaavassa ymmärretty sitä, kuinka suuri valtiomiesteko Ahtisaaren tapa keskustella Jeltsinin kanssa Karjalan kysymyksestä oli. Hänen mielestään Ahtisaaren sanoissa oli enemmän glasnostia kuin kaikissa suomalaislausunnoissa, virkamiesten ja sanomalehtimiesten jutut mukaan luettuna.

STT-IA
12.1.1998

POLITIIKKA -SIVULLE