Laman päättyminen laajensi toiveita kunnan tehtävistä


Laman päättyminen on laajentanut sekä kuntalaisten että päättäjien toiveita siitä, mitkä palvelut kuuluvat ehdottomasti kunnan tehtäviin.

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen mukaan nyt yhä useampi kuntalainen pitää mm. kirjastoa, liikunta- ja urheilupalveluita ja kulttuuripalveluita sellaisina, joita kunnan on tarjottava.

Edellisen kerran vastaavassa tutkimuksessa kysyttiin kunnan tehtäviä vuonna 1995. Silloin kuntalaisista kirjastoa piti ehdottomasti tarpeellisena kunnan palveluna 71 prosenttia. Nyt kirjastoa vaatii jo 81 prosenttia.

Liikunta- ja urheilupalvelujen tarjoaminen on nyt tärkeää 73 prosentin mielestä, kun vuonna 1995 vain 56 prosenttia oli samaa mieltä. Kulttuuripalvelujen vaatimus on noussut 35 prosentista 49 prosenttiin.

Torstaina julkistetun tutkimuksen mukaan terveyskeskus, koulutoimi ja vanhusten huolto ovat kuntalaisten mielestä tärkeimpiä kuntien tehtäviä. Niidenkin merkitys on laman jälkeen noussut.

Kuntalaisten ja kuntien päättäjien eli kunnanjohtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien mielipiteet eroavat hieman. Esimerkiksi lasten päivähoito ei ole päättäjien mielestä niin tärkeä kunnan palvelu kuin kansalaisten mielestä.

Toimeentulotuesta päättäjät haluaisivat päästä eroon, sillä nyt kunnanjohtajista 43 prosenttia ja kunnanhallitusten puheenjohtajista 50 prosenttia pitää sitä ehdottomasti kunnan tehtäviin kuuluvana, kun luvut vuonna 1995 olivat yli 60 prosenttia. Kuntalaisista toimeentulotuen lukee kunnan päätehtäviin 69 prosenttia.

Vapaaehtoiset liitokset käyvät

Suomen Gallupin tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että noin puolet kuntalaisista olisi valmis hyväksymään kuntaliitokset, kunhan ne tapahtuvat vapaaehtoisesti. Liitosten katsotaan lähinnä vähentävän turhan hallinnon määrää ja byrokratiaa.

Kuntaliitosten suosio on pysynyt 90-luvun suurin piirtein ennallaan. Gallupin tutkimusjohtajan Juhani Pehkosen mukaan suureen kuntaremonttiin ei kuntalaisilta näytä kuitenkaan tukea löytyvän, sillä koko väestön keskuudessa sopivimpana kuntien määränä pidetään 381:tä, kun kuntia nyt on 452.

Eniten kuntia karsisivat kokoomuksen kannattajat ja vähiten keskustan kannattajat. Tutkimus enteilee mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämiseen, sillä kuntaliitosten suosio on siellä korkeimmillaan.

Jopa kysymykseen suhtautumisesta oman kunnan liittämisestä toisiin pääkaupunkiseudulla vastataan yli 50-prosenttisesti myönteisesti. Muutoin yleinen innostus kuntaliitokseen laskee, kun kyse on omasta kunnasta.

Tutkimuksessa selvitettiin mm. mielipiteitä eri maakuntien vetovoimasta. Vetovoimaisimmaksi osoittautui Uusimaa perässään Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Hännänhuippuja olivat Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu.

Lääniuudistusta arvostellaan

Kuntalaisten mielipiteitä Gallup selvitti vajaan tuhannen hengen otoksella. Kuntien päättäjiä haastateltiin yhteensä vajaat 500 henkeä. Päättäjiltä kysyttiin mm. suhtautumista lääniuudistukseen.

53 prosenttia piti lääniuudistusta epäonnistuneena ja 33 prosenttia onnistuneena. Myönteisimmin uudistukseen suhtautuivat uusmaalaiset päättäjät, kun taas entisissä Kuopion ja Keski-Suomen lääneissä oltiin yli 80-prosenttisesti hanketta vastaan. Kunnanjohtajista 67 prosenttia piti uusia maaherroja oikeana valintana.

Kunnanhallitusten puheenjohtajat olivat epäilevämpiä eli heistä valintoja kannatti 49 prosenttia.

Maaherraansa olivat tyytyväisimpiä Oulun läänin kuntien päättäjät. Tyytymättömimpiä oltiin Etelä-Suomen lääniin nyt kuuluvassa entisessä Kymen läänissä.

Kuntien päättäjiltä kysyttiin myös arviota yhteistyön hyödyllisyydestä eri tahojen kanssa. Hyödyllisimpänä pidettiin yhteistyötä keskussairaaloiden kanssa. Hyödyllistä oli toimia myös tielaitoksen, maakunnan liiton ja Kuntaliiton kanssa.

Häntäpäähän jäivät ympäristöministeriö, ammattiyhdistysliike ja sosiaali- ja terveysalan järjestöt.

STT-IA
9.1.1998

POLITIIKKA -SIVULLE