Suomi ja Espanja EU:n siteitä pohjoiseen ja etelään
Espanja ja Suomi ovat pääministeri Paavo Lipposen mukaan yhtä mieltä siitä, että Euroopan unionin on suunnattava huomionsa sekä Välimeren alueeseen että Pohjois-Eurooppaan.- Haluamme, ehkä enemmän kuin (EU:n jäsenet) keskimäärin, etteivät politiikkamme eristä alueita toisistaan, Lipponen sanoi toimittajille neuvoteltuaan Espanjan pääministerin Jose Maria Aznarin kanssa tämän virkapalatsissa Madridissa maanantaina. Merkittävin uusi asia neuvotteluissa oli ehkä pääministeri Aznarin esille tuoma ajatus ryhtyä valmistelemaan yhteistyötä, jonka taustana olisi Suomen aloite EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta sekä Espanjan aktiivisuus Välimeri-yhteistyössä ja suhteissa Latinalaiseen Amerikkaan. Pääministerit päättivät, että asiaa ryhdytään valmistelemaan virkamiestasolla, johtoajatuksena EU:n ulkosuhteiden kehittäminen. Pääministeri Lipponen sanoi iloitsevansa siitä, että Espanjan hallitus haluaa tuoda eteläisen ja latinalaisamerikkalaisen ulottuvuuden pohjoisen ulottuvuuden rinnalle Euroopan rakentamisessa. Hän totesi myös, että EU tarvitsee uudenlaiset suhteet kommunismin jälkeiseen Venäjään ja että Baltian maiden liittyminen EU:iin on erittäin tärkeä Baltian alueen vakaudelle ja rauhalle. Samalla on kuitenkin nähtävä myös Välimeren alueen merkitys. EU:n huomioitava Välimeren alueLipposen mukaan katse on suunnattava Välimeren alueelle, kun ajatellaan Euroopan tulevaisuutta. Alueen väestö kasvaa erittäin nopeasti ja EU haluaa olla paikalla tarjoamassa myönteistä suhdetta.Lipponen muistutti, että Suomi on hyvin kiinteästi osallistunut Euroopan ja sen ulkopuolisten Välimeren maiden suhteiden kehittämiseen vuonna 1995 pidetyn ensimmäisen asiaa koskevan konferenssin jälkeen. Lipponen piti Aznarin tavoin Välimeren alueen vakautta hyvin tärkeänä, varsinkin Algerian osalta. Tärkeää olisi myös saada tehokkaammat suhteet Turkkiin. Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa vuoden 1999 toisella puoliskolla. Ajankohta on ratkaiseva, sillä silloin on määrä päättää EU:n rahoituksesta vuoteen 2006 saakka. Tärkeitä kysymyksiä ovat rakenne- ja koheesiorahastot sekä yhteinen maatalouspolitiikka. Tässä asiassa Suomen ja Espanjan näkemykset eroavat eniten toisistaan samalla kun ne toisissa asioissa - pääministerit korostivat - ovat yhtä mieltä tarpeesta vahvistaa suhteitaan kaupan, kulttuurin ja puolustuksen aloilla. - On erilaisia kantoja... mutta yhteisiä näkemyksiä on enemmän kuin miltä näyttää, korosti Aznar viitaten EU:n rahoitukseen, yhteen työlounaan keskustelunaiheista. Espanjan pääministeri Aznar, joka hyväksyi Lipposen kutsun vierailla Suomessa "lähiaikoina", kertoi, että Suomi ja Espanja päättivät perustaa yhteisiä työryhmiä keskustelemaan asioista Suomen puheenjohtajuutta ajatellen.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE