Avaruusasiain neuvottelukunta: Suomi Euroopan satelliittinavigointijärjestelmään

Tämä ehdotus sisältyy neuvottelukunnan tiistaina julkistettuun Suomen avaruustoiminnan kansalliseen strategiaan.

Sen mukaan julkisen sektorin sijoitukset jatkuvasti laajenevaan avaruustoimintaan nousevat viime vuoden 240 miljoonasta markasta noin 300 miljoonaan markkaan vuodessa vuonna 2005.

Suomi on osallistunut pienellä panoksella Galileon esisuunnitteluvaiheeseen. Galileo eli GNSS-2 ohjelma tähtää eurooppalaiseen osuuteen seuraavan sukupolven satelliittinavigointijärjestelmässä. Keskeistä siinä on sopivuus siviilikäyttöön sekä ilmailu- ja merenkulkunavigointiin liittyvien erikoisvaatimusten ratkaisu.

Ohjelmaan osallistuminen avaa suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuuksia satelliittiteknologian, navigointipäätelaitteiden ja sovellusten kehittämisessä.

Satelliittinavigointilaitteiden ja palveluiden markkinoiden odotetaan kasvavan nykyisestä noin 5 miljardista eurosta 50-100 miljardiin euroon seuraavien 15 vuoden kuluessa.

Satelliitit käyttöön vuonna 2005

Järjestelmän ensimmäisten satelliittien käyttöönotto tapahtuu vuonna 2005 ja seuraavien kolmen vuoden kuluessa järjestelmä täydennetään käsittämään yhteensä yli 20 satelliittia.

Suomen avaruusstrategian keskeisiä panostusalueita ovat avaruustiede, satelliittikaukokartoitus, satelliittitietoliikenne, navigointi sekä avaruuslaitteiden valmistus. Suomi ei jatkossakaan osallistu merkittävästi miehitettyihin avaruuslentoihin eikä avaruusaseman hyödyntäisohjelmiin.

- Avaruustoiminnan kansallisen strategian tavoitteena on lisätä avaruusalan menetelmien ja tekniikan käyttöönottoa, tehostaa tutkimustiedon hyödyntämistä ja tukea yritystoiminnan kehittymistä, kertoi neuvottelukunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Timo Kekkonen.

Kekkosen mukaan Suomen avaruustoiminnan nykyiset päämäärät ovat oikeansuuntaisia, eikä suuriin muutoksiin strategiassa ole kansainvälisistä muutoksista huolimatta tarvetta.

Uuden tekniikan tarjoamat mahdollisuudet on otettu käyttöön tehokkaasti ja avaruustoiminta liittyy laajasti yhteiskunnan eri sektoreihin julkisesta hallinnosta yritystoimintaan, hän totesi.

Satelliitteja hyödynnetään yksityishenkilöille suunnatuissa palveluissa kuten säätiedotuksissa, julkisen hallinnon tiedonhankinnassa ja tutkimustoiminnassa sekä yritysten liiketoiminnassa.

Avaruusalan tutkimus- ja kehityshankkeet vahvistavat neuvottelukunnan mukaan palvelutuotannon ja teollisuuden kilpailukykyä ja tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden osallistua korkeatasoiseen tieteelliseen työhön.

Kohti kaupallisia markkinoita

Muutoksista huolimatta julkisen sektorin merkitys on neuvottelukunnan mukaan edelleen keskeinen tutkimustoiminnassa, avaruustekniikan sovelluksissa ja avaruusteollisuuden kilpailukyvyn kehittämisessä.

Avaruusasiain neuvottelukunta pitää tärkeänä Suomen avaruustieteen korkean tason ylläpitämistä osallistumalla kansainvälisiin avaruusalan yhteishankkeisiin.

Kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä se esittää keskittymistä Euroopan avaruusjärjestön ja EU:n tutkimushankkeisiin. Kahdenkeskisissä hankkeissa pääpaino on strategian mukaan ESA:n ja EU:n jäsenmaiden sekä Yhdysvaltain kanssa harjoitettavassa yhteistyössä.

Satelliittikaukokartoituksen uusien menetelmien käyttöä neuvottelukunta esittää laajennettavaksi julkisen sektorin tiedonhankinnassa ja paikkatietojärjestelmissä.

Yritystoimintaa se toivoo laajennettavaksi kilpailuttamalla julkisen sektorin palveluja. Strategia korostaa myös teollisuuden teknologisen kilpailukyvyn vahvistamista satelliittitietoliikenteen kasvualoilla.

STT-IA
1.4.1999