Avaruuden näkymätön puoli näkyviin



Yhdysvaltain avaruushallinto NASA on lähettämässä vielä tänä vuonna avaruuteen ihmissilmälle näkymätöntä röntgen-säteilyä tutkivan havaintoaseman. Havaintoaseman, nimeltään Chandra, tarkoituksena on auttaa ymmärtämään tuntemamme maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä.


Kyseessä on pisimmälle koskaan kehitetty röntgen-asema ja sen tehtävänä on tutkia universumin korkeaenergisiä alueita, kuten räjähtäneiden tähtien jäänteitä.

Chandran suuri herkkyys antaa mahdollisuuden nykyistä parempaan mustien aukkojen, supernovien ja pimeän aineen tutkimukseen. Tarkoituksena tällä kaikella on selvittää universumin alkuperää, kehitystä ja miksei tulevaisuuttakin.

Chandra on yksi merkittävimmistä avaruuteen sijoitetuista havaintoasemista Hubble avaruusteleskoopin (HST) ja gammasäteilyä mittaavan GRO-havaintoaseman ohella. Kun asema on saatu avaruuteen, on se kooltaan suurin avaruuteen lähetetty satelliitti, jonka avaruussukkula on vienyt avaruuteen. Toiminnassaan se liikkuu varsin kaukana maasta, sillä se kiertää maata noin 1/3 etäisyydellä matkalla maasta kuuhun.

Röntgen-alueen kuvaamisessa on aseman myötä luvassa suuri harppaus, sillä uudella asemalla pystytään kuvaamaan 25 kertaa tarkemmin, kuin nykyisin käytössä olevilla menetelmillä. Chandra voi mitata myös röntgen-säteitä, jotka ovat peräisin sekunnin päässä mustaan aukkoon putoamisestaan.

Huipputeknologiaa pienellä teholla

Havaintoaseman tekniset ominaisuudet ovat monessa suhteessa hyviä esimerkkejä tämän hetken huipputeknologian tasosta. Erottelukyky on yhtä hyvä kuin silloin, jos pystyy lukemaan sanomalehden otsikkoa noin 800 metrin päästä.

Chandra tarvitsee toimiakseen sähkötehoa noin 2 kilowattia, mikä on suunnilleen sama teho kuin hiustenkuivaajalla. Havaintoasema tutkii kaasupilviä, joiden reunasta reunaan valolla kestää kulkea 5 miljoonaa vuotta. Kaukaisimmat havaintokohteet ovat 10 miljardin valovuoden päässä.

Chandra piti alunperin laukaista avaruuteen jo 28. elokuuta 1998, mutta laukaisu on myöhästynyt useaan otteeseen teknisistä syistä johtuen. Seuraava laukaisupäivä on 9. heinäkuuta.

Luotain on tarkoitus laukaista Kennedyn avaruuskeskuksesta avaruussukkula Columbian lennolla STS-93, joka on ensimmäinen naisen komentama avaruussukkulan lento. Lennon komentajaksi on nimetty Eileen M. Collins.

Nimi kuuluisalta astrofyysikolta

Chandra-havaintoasema on nimetty intialais-amerikkalaisen nobelistin Subrahmanyan Chandrasekharin (1910-1995) mukaan. Hänet tunnetaan eräänä vuosisatamme merkittävimmmistä astrofysiikoista.

Hänen varhaisimpia havaintojaan oli nykyään Chandrasekharin rajana tunnetun ylärajan määräminen valkoisena kääpiönä tunnettujen tähtien massalle. Pienimassaiset tähdet päätyvät valkoisiksi kääpiöiksi ja hiipuvat sen jälkeen hiljalleen. Aurinko on juuri tällainen tähti.

Chandrasekharin löytö on eräs modernin astrofysiikan peruskivistä, sillä se osoittaa myös sen, että huomattavasti aurinkoa suuremmat tähdet joko räjähtävät tai muodostavat mustan aukon. Chandrasekhar palkittiin vuonna 1983 Nobelin fysiikan palkinnolla teoreettisista tähtien kehityksen fysikaalisia prosesseja koskeneista tutkimuksistaan.

Sana "chandra" tarkoittaa sanskriitin kielessä kuuta tai valaisevaa.

Chandra-sivut:
http://chandra.harvard.edu/pub.html
NASA:n Chandra-luotainta koskevat sivut:
http://www1.msfc.nasa.gov/NEWSROOM/chandra/chandra.html
Tietoja Hubble-teleskoopista:
http://oposite.stsci.edu/pubinfo/
Tietoja GRO-havaintoasemasta:
http://erbscobe.gsfc.nasa.gov/

VILLE TENHUNEN
1.4.1999


ULKOMAAT -SIVULLE