Kysymyksissä ei yllätyksiä puolueille

Lipponen aloitti tunnustelun kysymyssarjalla

Puolueilla on aikaa kirjoittaa vastaukset tiistai-iltaan saakka. Keskiviikko varataan tarkentaviin keskusteluihin.

Lipponen aikoo esittää kierroksensa pohjalta tekemänsä johtopäätöksensä presidentti Martti Ahtisaarelle ensi viikon torstaina.

Varsinaiset hallitusneuvottelut niihin osallistuvien puolueiden kesken voitaisiin tämän aikataulun mukaan aloittaa jo torstaina tai viimeistään perjantaina. Uusi hallitus on määrä nimittää 15. huhtikuuta.

Lipponen kysyy puolueiden kantoja mm. osinkotulojen verotuksen tarkistamiseen ja työehtosopimusten yleissitovuuteen.

Talouspolitiikkaan liittyvät myös työllisyyden hoidon tavoitteet ja keinot, euroalueen yhteistyön kehittäminen, valtiontalouden tasapaino sekä kuntien ja valtion välisten kustannusten jako.

Lipponen haluaa puolueiden mielipiteet myös aluepolitiikan keinoista ja energiapolitiikan linjoista.

Sosiaalipolitiikan linjakysymyksissä puututaan mm. eläkkeiden tasoon ja rahoitukseen sekä sosiaalisten palvelujen kehittämiseen.

Puolueet kertovat mielipiteensä ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksista ja Suomen toimintalinjasta Euroopan unionissa.

Ne voivat lisäksi kirjata vastauspaperiinsa ne tavoitteet ja näkökohdat, jotka pitäisi ehdottomasti ottaa mukaan hallitusohjelmaan. Puolueilla on myös mahdollisuus kertoa, millä hallituspohjalla nämä tavoitteet parhaiten toteutuisivat ja minkä puolueiden kanssa ne eivät halua samaan enemmistöhallitukseen.

Lipponen painotti jatkuvuuden arvoa

Lipponen piti myönteisenä puolueiden halua sitoutua pitkäjänteisesti hallitusyhteistyöhön ja arvostaa jatkuvuutta politiikassa talouden ja ulkopolitiikan osalta. Myös työmarkkinaratkaisuja ja niiden huomioon ottamista pidetään tärkeänä.

Lipponen korosti, ettei tapaamisten perusteella voi vielä tehdä mitään johtopäätöksiä hallitusohjelmasta tai hallituspohjasta. Vain yksi kynnyskysymys tuli ilmi. Vihreät edellyttävät, ettei hallitusohjelmassa sitouduta ydinvoiman lisärakentamiseen.

Lipposen mukaan puolueiden välillä ei ole ohjelmakysymyksissä mitään valtavia eroja. Hän piti tämän vuoksi tunnustelijan tehtävän vaikeutena johtopäätösten tekemistä.

Tunnustelijan tulee esittää näkemyksensä siitä, minkä puolueiden kesken olisi mahdollista neuvotella ja sopia yhteisen enemmistöhallituksen muodostamisesta.

Lipponen pitää tärkeänä, että seuraavakin hallitus rakentuu riittävän laajalle pohjalle. Hän muistutti, että meillä on edelleen suuri työllisyysongelma. Suomi pitäisi pitää kilpailukykyisenä ja keskittyä siihen, että maa siirtyy uudelle vuosituhannelle eheänä yhteiskuntana.

Kysymyksissä ei yllätyksiä puolueille

Keskustan Esko Aho sanoi, ettei joukossa ollut yllätyksiä. Ahon huomiota kiinnitti vain se, että ympäristöasioista ei listalla ollut yhtään kysymystä.

Kysymykset olivat ainakin Aholle helppoja. Hän sanoi, että keskusta kykenisi laatimaan vastaukset vaikka tunnin kuluessa. Aho oli muutenkin tyytyväinen Lipposen liikkeellelähtöön. Kysymykset koskevat hänen mukaansa asioita, joita keskustakin pitää tärkeinä.

Kokoomuksen Sauli Niinistö antoi tapaamisen jälkeen ymmärtää, että puolue aikoo pitää neuvotteluissa esillä uuden ydinvoimalan rakentamista.

Niinistön mukaan kokoomus tulee omassa vastauksessaan korostamaan, että ns. Kioton sopimuksen velvoitteet päästöjen vähentämisestä pitää ottaa huomioon jo tulevalla vaalikaudella. Niinistön mielestä velvoitteista ei selvitä ilman lisäydinvoimaa.

- Mielenkiintoista nähdä sellainen vastaus, jossa keksitään jokin keino ilman viidettä ydinvoimalaa. Minulle ei ole tullut sellaista mieleen, hän totesi. Niinistö ei kuitenkaan sanonut, vaatiiko kokoomus ydinvoiman lisärakentamisesta selvää kirjausta hallitusohjelmaan.

Vihreiden Satu Hassi ei säikähtänyt Niinistön ydinvoimapuheita, vaikka vihreät ovatkin tehneet asiasta kynnyskysymyksen. He eivät lähde hallitukseen, joka ohjelmassaan sitoutuu ydinvoiman lisärakentamiseen.

Hassi leimasi puheet ydinvoimasta "poliittiseksi retoriikaksi", jolle ei ole todellisuudessa pohjaa. Hassin mukaan Länsi-Euroopassa ei ole yhtään maata, jossa vakavasti keskusteltaisiin ydinvoiman lisäämisestä, enemmänkin siitä luopumisen aikatauluista.

Siimes liputti keskustan suuntaan

Vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes tunnusti, että puolueelle mieluisin hallituspohja olisi kansanrintama eli vasemmiston ja keskustan yhteishallitus, joskin heilläkin "asiakysymykset ratkaisevat".

- Jos katsotte asioita, joita olemme nostaneet ykköseksi, voitte havaita, että siellä on tiettyjä painotuksia, jotka ovat hyvin samantyyppisiä kuin keskustapuolueella, Siimes sanoi.

Ahon mukaan keskusta suhtautuu hallituspohjaan avoimella mielellä, ja ohjelmakysymyksistä voi lukea suuntaa.
- Jos lähdetään ongelmien määrittelystä, niin minusta näyttää siltä, että muutospaineita hallitussuuntaan on olemassa, Aho sanoi.

Vihreiden Hassin mielestä entisen hallituspohjan puolesta puhuisi kuluneen vaalikauden kokemus. "Veitsi kurkulla" vaikeissa oloissa alkanut yhteistyö on kestänyt ja antaa uskoa siihen, että se voisi myös jatkua.

Kristillinen liitto aikoo puheenjohtajansa Bjarne Kalliksen mukaan pysyä tiukasti hallitusneuvotteluissa. Hän huomautti, että puolue on nyt lähes yhtä suuri kuin vihreät ja RKP, jotka haluavat jatkaa hallituspuolueina. Kallis arveli, että hallitusohjelmaan tuskin vaaditaan sellaisia asioita, joiden vuoksi kristillinen liitto joutuisi itse jättäytymään neuvotteluista pois.

STT-IA
1.4.1999