Puolueet eri mieltä osinkotulojen verotuksesta ja eläkeleikkausten peruuttamisesta

Lipponen sai pitkät mutta pyöreähköt vastaukset

Useimmat puolueet eivät myöskään esitä konkreettisia vaatimuksia asioista, joita hallitusohjelmaan tulisi ehdottomasti kirjata tai jättää siitä pois.

Vihreät torjuvat sitoutumisen uuden ydinvoimalan rakentamiseen. RKP puolestaan ei hyväksy yleistä ja vastikkeetonta perustuloa. Kristilliset vaativat vaalilain korjaamista.

Edes jollain lailla hallituspohjaan ottavat kantaa ruotsalainen kansanpuolue ja vihreät.

RKP:n mielestä vaalin tulos ei edellytä muutosta nykyiseen pohjaan, vaan ratkaisevia ovat ohjelmaneuvottelut. Vihreät ovat valmiita jatkamaan nykypohjalla, mutta eivät sulje muitakaan vaihtoehtoja pois.

Selvimmin puolueiden kannat eroavat suhtautumisessa pääoma- ja osinkotulojen verotukseen sekä eläkeleikkausten purkamiseen.

SDP:n vastauksessa ei oteta kantaa hallituksen pohjaan, vaikka sen vastaus onkin tavanomaista pidempi. Ohjelma-asioiden ohella SDP ilmoittaa painottavansa "hallituksen sisäistä yhteistyökykyä ja kykyä laajaan yhteistoimintaan Suomessa ja kansainvälisesti".

Useimpien tapaan SDP asettaa hallituksen keskeiseksi tehtäväksi työllisyysasteen nostamisen ja työttömyyden alentamisen. Täystyöllisyyden pitäisi SDP:n mielestä olla vaalikauden päätyttyä "jo näköpiirissä".

Veronkevennykset SDP antaisi pieni- ja keskituloisille. Puolue kannattaa yhteisö- ja pääomaverotuksen tarkistamista sekä osinkotulojen verotuksen nostamista.

Aluepolitiikassa SDP - kuten myös kokoomus - korostaa maakunnallisten kasvukeskusten tukemista. Energiapolitiikassa puolue ei sulkisi mitään vaihtoehtoa pois.

SDP:n vastauksessa palataan myös tapahtuneisiin eläkeleikkauksiin: "Eläkeindeksien vaikutus tulokehitykseen on selvitettävä ja tarvittaessa ryhdyttävä korjaustoimenpiteisiin".

Keskusta pysäyttäisi eläkeleikkauksen

Myös keskustan "ehdottomat" vaatimukset hallituksen ohjelmalle liikkuvat hyvin yleisellä tasolla. Konkreettisimpia niistä ovat sukupolvenvaihdosten edistäminen sekä suomalaisen omistuksen turvaaminen.

Valtiontalouden tasapainottamisessa keskusta asettaa tavoitteeksi nettolainanoton painamisen nollaan vaalikauden loppuun mennessä.

Työllisyyttä keskusta parantaisi mm. pieni- ja keskituloisiin painottuvilla veronalennuksilla ja matalapalkka-aloja suosivalla sosiaaliturvamaksujen porrastuksella. Keskusta ehdottaa myös paikallisen sopimisen "hallittua edistämistä".

Pääoma- ja yhteisöverotuksen keskusta säilyttäisi tasoltaan ja rakenteeltaan nykyisellään. Puolue on kuitenkin valmis korjaamaan "osinkotulojen verotuksessa olevia epäkohtia".

Keskustan vastaukseen sisältyy useita aluepolitiikan tavoitteita. Puolue pitää tärkeänä mm. alueellisia kansallisia yritystukia. Se myös selvittäisi mahdollisuudet sotu-maksujen alueelliseen porrastamiseen.

Keskusta vaatii, että Lipposen hallituksen aloittama kansaneläkkeen pohjaosan leikkaaminen pysäytetään. Puolue lieventäisi myös työmarkkinatuen tarveharkintaisuutta puolison tulojen osalta.

Lipposen kysymykseen yleissitovista työehtosopimuksista keskusta vastaa lyhyesti, että ne ovat "työntekijöiden perusturvallisuuden tae".

Kokoomus torjuu osinkotulojen verotuksen kiristämisen

Kokoomuskaan ei ota mitään kantaa hallituspohjaan eikä esitä konkreettisia ehdottomia vaatimuksia ohjelmalle, mutta korostaa ansiotulojen verotuksen alentamista.

Kokoomus torjuu paluun osinkotulojen kaksinkertaiseen verotukseen, mutta on valmis tarkastelemaan mm. tilanteita, joissa ansiotuloa peitetään osingoksi.

Työllisyydessä kokoomus asettaa tavoitteeksi tilanteen parantamisen viime vuosien tahtiin. Eläkepolitiikassa kokoomus korostaa eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä.

Kansantalouden tasapainottamisessa kokoomus asettaa tavoitteen hallituskauden alkupuolelle. Valtion omaisuuden myyntitulot kokoomus käyttäisi pääsääntöisesti valtion velan lyhentämiseen, kun esimerkiksi SDP käyttäisi niitä myös kotimaisen elinkeinoelämän vahvistamiseen.

Kokoomuksen vastauksessa otetaan esille myös ydinvoima ja vaaditaan sen sisällyttämistä "keinovalikoimaan".

Vasemmistoliitto leikkaisi kirkon verotuloja

Vasemmistoliiton mielestä työttömyyden alentamiseksi tarvitaan talouskasvun ohella mm. työnantajamaksujen porrastamista ja veronkevennysten kohdentamista pieni- ja keskituloisille. Listalla ovat myös työajan yleinen lyhentäminen ja vuorotteluvapaan käyttö.

Valtiontalouden rakenteellisessa tasapainottamisessa vasemmistoliitto suosittaa maltillista tahtia "vaalikauden aikana". Siitäkin pitää voida tinkiä, jos talouskasvu hidastuu merkittävästi.

Vasemmistoliitto kiristäisi pääoma- ja osinkotulojen verotusta sekä leikkaisi kirkon osuutta yhteisöveron tuotosta. Vasemmistoliitto helpottaisi laman aikana työelämästä pudonneiden pääsyä eläkkeelle. Yksityisten ns. ostoeläkkeiden veroetu halutaan pois.

SDP:n tapaan vasemmistoliitto haluaa tarkastella uudelleen eräitä aiempia eläkeleikkauksia.

RKP pitää kiinni eläkeleikkauksista

Puolueiden esitykset hallitusohjelmaan ehdottomasti haluttavista asioista pysyttelevät pääosin hyvin yleisellä tasolla. RKP esimerkiksi haluaa mm. jotain muuttoliikettä jarruttavasta aluepolitiikasta ja palvelujen turvaamisesta myös ruotsin kielellä.

Valtiontalouden tasapainottamista RKP tavoittelisi vaalikauden aikana. Verohelpotukset halutaan kaikille, mutta työllisyyssyistä niitä voisi painottaa pieni- ja keskituloisille. Osinkotulojen verotuksen kiristämisen RKP torjuu.

RKP haluaa pitää kiinni aiemmista eläkeratkaisuista ja korottaa todellista eläkkeelle siirtymisen ikää.

Kristillinen liitto tekisi vuorotteluvapaan kokeilusta pysyvän sapattivapaan ja laajentaisi kotityön verovähennysoikeuden koko maahan.

Verovastauksissaan kristilliset torjuvat kiinteistöveron laajentamisen koskemaan maa- ja metsätalousmaata. Kristilliset väläyttävät keskustan tapaan työnantajan sosiaaliturvamaksun porrastamista yhtenä aluepoliittisena keinona. Myös kristilliset haluavat ottaa tapahtuneet eläkeleikkaukset uudelleen tarkasteltaviksi.

Kristillisten mielestä uuden hallituksen pitäisi sitoutua korjaamaan vaalilakia niin, että suhteellisuus toteutuisi nykyistä paremmin.

Tarkentavat keskustelut heti käyntiin

Hallitustunnustelija Paavo Lipponen (sd.) aikoo ratkaista kantansa hallituspohjaan torstaihin mennessä. Hänen tavoitteenaan on esitellä torstaina presidentti Martti Ahtisaarelle oma näkemyksensä hallitusratkaisusta tai neuvottelujen seuraavasta vaiheesta.

Lipponen sai tiistai-iltana puolueilta pyytämänsä vastaukset hallitusohjelmaa ja -pohjaa koskeviin kysymyksiinsä. Hän aloitti heti myös niitä koskevat tarkentavat keskustelut. Ensimmäisinä olivat tällä kierroksella vuorossa SDP ja RKP.

Keskustelut jatkuvat keskiviikkoaamuna keskustan kanssa. Sen jälkeen Lipponen tapaa muiden suurten ja keskisuurten puolueiden neuvottelijat.

Lipponen kehui vastauksia korkeatasoisiksi ja hyvin kirjoitetuiksi.
- Suurimpien puolueiden osalta erot eivät ole kovin suuria, mutta joihinkin kohtiin voi kiinnittää huomiota, hän totesi. Mm. talouspolitiikasta ja ulkopolitiikasta vallitsee varsin suuri yksimielisyys.

Lipponen ei halunnut vielä tiistaina kommentoida tarkemmin papereissa esitettyjä asioita. Hän tähdensi, että hallituspohjaa harkitessaan hän ottaa huomioon ohjelmakysymysten ohella yleisen tilannearvion, vaalituloksen ja puolueiden yhteistyönäkemykset.

Nykyisen hallituspohjan jatkamista Lipponen piti "yhtenä merkittävänä vaihtoehtona".

Ulkopolitiikka ei lajittele puolueita

Tämä muodollinen määritelmä puuttuu vain RKP:n paperista, jossa se on korvattu korostamalla nykyisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan jatkamisen tärkeyttä. Sotilasliitto NATO mainitaan ainoastaan kokoomuksen ja keskustan vastauksissa. Kokoomus painottaa yhtenä kohtana osallistumista NATO:n laajenevaan rauhankumppanuustoimintaan.

Keskusta näkee Suomen aktiivisen poliittisen ja sotilaallisen osallistumisen rauhankumppanuusohjelmaan sekä euroatlanttisen yhteistyöneuvoston toimintaan palvelevan myös omaa turvallisuuttamme.

Muita kokoomuksen peruslinjauksen osia ovat läheinen käytännön tason toiminta Pohjoismaiden kanssa ja vaikuttaminen EU:n jäsenenä WEU:n kriisinhallintatoiminnan muotoutumiseen.

Kokoomus huomauttaa, että peruslinjauksella ei tule rajata pois mahdollisuutta tarkistaa sitä vastaamaan mahdollisia vallitsevien olojen muutoksia.

Sekä SDP että vasemmistoliitto mainitsevat yhtenevällä tavalla suhteiden vahvistamisen Venäjään, Pohjoismaihin ja Baltian maihin.

Suomen EU-politiikkaa koskevista vastauksista löytyy niin ikään vain pieniä painotuseroja. EU:n laajenemiseen suhtaudutaan myönteisesti. Lähes kaikki puolueet muistavat lisäksi mainita pohjoisen ulottuvuuden ja avoimuuden lisäämisen EU:n toiminnassa.

Selkeän pesäeron tekee yhden kansanedustajan puolue perussuomalaiset, joka suhtautuu kielteisesti EU:n toiminnan syventämiseen ja vaatii "äärimmäistä pidättyvyyttä" uusien jäsenmaiden ottamisessa.

STT-MH
7.4.1999