Vaatimuksia uuteen hallitusohjelmaan


Kauppa toivoo valmiutta sunnuntaikaupan laajentamiseen

Kauppa odottaa uuden hallituksen ja eduskunnan laajentavan kauppojen oikeutta pitää halutessaan ovet auki sunnuntaisin. Tavoitteena on, että kaupat voisivat olla auki sunnuntaisin toukokuusta joulukuuhun koko maassa.

Nyt kaupat voivat olla auki sunnuntaisin myös taajamissa kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa sekä marras- ja joulukuussa. Käytännössä tavoitteena on siis noin kahden kuukauden lisäys nykyiseen.

Nykyisen lain mukaan kaupat voivat olla auki sunnuntaisin koko maassa kesä-, heinä-, elo- ja joulukuussa sekä viitenä kauppa- ja teollisuusministeriön määräämänä sunnuntaina. Haja-asutusalueilla kaupat voivat jo nyt olla auki vapaammin kuin taajamissa.

Kauppa perustelee rajoitusten lieventämistä ensisijaisesti kuluttajien ostotottumusten muutoksella.

Sunnuntaisin kaupat voivat olla auki kello 12-21. Tähän ei haeta muutoksia. Myös aiemmin saatua pidennystä arki-iltoihin pidetään riittävänä.

Erityisesti ruokakauppiaiden näkemyksen mukaan entistä useampi kuluttaja tarvitsisi kaupan palveluita myös sunnuntaisin.

Osaltaan kauppa haluaa vastata kiristyvään kilpailuun, sillä alle 100 neliön liikkeet eli kioskit ja huoltamot voivat harjoittaa ruokakauppaa myös sunnuntaisin. Tämän on katsottu heikentävän erityisesti pienten lähikauppojen asemaa ja vaarantavan jopa niiden olemassaolon.

Aukiolon laajennuksella ne voisivat hakea uutta iskuvoimaa. Lisäksi erityisesti ruokakauppiaat ovat korostaneet samanlaisten kilpailuolojen tärkeyttä, minkä uskotaan tuovan hintahyötyä kuluttajille.

Edes kauppojen aukiolon laajentaminen ei tasaisi täydellisesti puntteja, sillä kaupassa työskentelevien korvaus iltaisin ja lauantaisin tehdystä työstä on edelleen selvästi korkeampi kuin kioskeissa.

Kaupan keskusliiton puheenjohtaja Jere Lahti vakuutti, että epämukavan työajan korvauksiin ei olla nyt ajamassa muutoksia. Se olisikin vaikeaa, sillä kaupan työehtosopimus on voimassa ensi vuoden maaliskuuhun, mutta kiistely korvauksista on varmasti aikanaan edessä.

Lahti myönsi, että vaarana on korvausten siirtyminen hintoihin jollakin aikavälillä, koska kaupan aukiolon mahdollinen lisääminen ei lisää ihmisten tarvetta syödä enemmän tai ostaa useampia takkeja.


Yrittäjät haluavat EMU-sopeuttamisen hallitusohjelmaan

Suomen yrittäjät esittävät tulevan hallituksen ohjelmaan mm. EMU:un sopeuttamisen vaatimia toimia. Tiistaina julkistamissaan hallitusohjelmatavoitteissa yrittäjäjärjestö korostaa yrittäjyyden nostamista keskeiseksi tavoitteeksi, koska ilman sitä työllisyys- ja kasvutavoitteita on järjestön mielestä mahdotonta saavuttaa.

Suomen yrittäjät esittää hallitusohjelmaan EMU-sopeutuksen ohella kolmea muuta tavoitetta. Ne ovat työnantajamaksujen alentaminen, verotusmenettelyjen keventäminen ja yrittäjyysohjelma.

Uuden hallituksen tulisi yrittäjäjärjestön mielestä valmistella nopeasti yrittäjyysohjelma, jolla helpotetaan uusien yritysten syntymistä sekä olemassa olevien yritysten kasvua ja työllistävyyttä.

Ohjelman rakennusosia olisivat mm. byrokratian keventäminen, verotuksen kehittäminen, työelämän säännösten yksinkertaistaminen sekä kannustavuuden ja tasapuolisuuden lisääminen sosiaaliturvassa.

- Yritysten kasvua tuettaisiin parantamalla kasvavien yritysten rahoitusmahdollisuuksia mm. julkisen pääomasijoittamisen keinoin, markkinointia tehostamalla ja neuvonantojärjestelmiä kehittämällä, Suomen yrittäjät esittää.


Hallitukselta vaaditaan mielenterveysohjelmaa

Laajapohjaisen Mielekäs elämä -ohjelman johtoryhmä vaatii mielenterveyskysymysten nostamista hallitusohjelmaan sekä mielenterveyspoliittisen toimintaohjelman laatimista myös Suomessa.

Toimintaohjelmassa pitäisi mm. määritellä, miten mielenterveyspalveluita kehitetään sekä miten mielenterveysongelmista johtuvaa työkyvyttömyyttä vähennetään.

Sekä Ruotsissa että Norjassa hallitukset ovat aloittaneet mittavat mielenterveysohjelmat ja lisänneet tuntuvasti psykiatrisen hoidon rahoitusta.

Mielekäs Elämä -ohjelmassa ovat mukana kaikkiaan yhdeksän ministeriötä valtiovarainministeriö mukaanlukien sekä Kuntaliitto, Stakes ja useita järjestöjä.


Kuluttajaliitto toivoo hallitusohjelmaan veronalennuksia

Kuluttajaliitto toivoo hallitusohjelmaan veronalennuksia. Maanantaina julkistamissaan toiveissa Kuluttajaliitto esittää mm. elintarvikkeiden arvonlisäveron, työvaltaisten palvelujen arvonlisäveron ja autoveron alentamista sekä alkoholiveron alentamista asteittain.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen ei Kuluttajaliiton mielestä vähentäisi veron tuottoa kovinkaan paljon, koska säästyneellä rahalla kuluttajat ostaisivat muita tavaroita ja palveluja.

Näistä useimmilla on korkeampi arvonlisävero ja niistä monilla vielä muita välillisiä veroja. Kuluttajaliitto haluaa myös kuriin lääkkeiden hintojen ja terveydenhuollon maksujen omavastuuosuuksien nousun.


Akava ratkaisisi kunnallistalouden ongelmat kolmikantaisesti

Akavan työvaliokunta esittää tulevalle hallitukselle, että se ottaisi ohjelmaansa julkisten palvelujen rahoitusmallien kehittämisen kolmikantapohjalta eli yhdessä työnantajien ja työntekijöiden kanssa.

Akavan mielestä kunnallistalous on tasapainotettava kestävällä tavalla siten, että vuodesta toiseen toteutettavilta, palvelutuotannon määrään ja laatuun haitallisesti vaikuttavilta tilapäisiltä säästöiltä ja leikkauksilta vältytään.

Palkkaa ja palvelutuotantoa leikkaavat säästösopimukset tai lomautukset ovat Akavan mielestä lyhytnäköinen keino kunnallistalouden tasapainottamiseksi.

Akava haluaa hallitusohjelmaan myös vuosina 2000-2003 toteutettavan työvoimaverotuksen alentamisohjelman. Palkansaajien verotusta olisi alennettava tasaisesti kaikissa tuloluokissa.

Viime viikolla esitetyt vaatimukset löytyvät täältä.

Koonnut: IA
1.4.1999


POLITIIKKA -SIVULLE