Ignalinalle tyly tuomio eurooppalaisessa ydinraportissa



EU:n jäseniksi pyrkivien maiden ydinturvallisuudessa on tuoreen raportin mukaan melkoisesti työtä, jotta niiden ydinvoimalaitokset täyttäisivät läntiset turvallisuusvaatimukset.


Laitosten turvallisuus vaihtelee maasta toiseen, eikä turvallisuuden kannalta ratkaisevaa suinkaan ole se, miltä ilmansuunnalta mikin laitos on peräisin. Synkimmän arvion saa osakseen liettualainen Ignalinan voimala.

Euroopan unioniin pyrkivien maiden ydinturvallisuutta ja viranomaistoimintaa ovat arvioineet ydinvoimaa käyttävien EU-maiden ydinturvallisuusviranomaiset. Suomesta työryhmään kuului Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen. Raportti luovutettiin maanantaina EU:n komissiolle ja parlamentille.

Laaksonen kertoo, että raportin taustalla on Agenda 2000 -asiakirja, jossa on ydinvoima-asiantuntijoiden käsityksen mukaan paneuduttu ydinvoima-asioihin lähinnä poliittiselta mutu-pohjalta.

Agendan pohjalla on ajatuskuvio, että kaikki entisestä Neuvostoliitosta tuleva on pahaa ja kaikki lännestä tuleva on hyvää, kunhan vain läntisiä laitoksia osataan kunnolla käyttää.
- Mutta tämä ei täysin vastaa asiantuntijoiden käsitystä, Laaksonen tähdentää.

Hänen mukaansa varsinkin Loviisa-tyyppiset nuoremman polven ydinvoimalaitokset ovat vähintään yhtä hyviä ja turvallisia kuin Romanian ja Slovenian läntistä alkuperää olevat voimalat.

Turvallisten sarjaan kuuluvat Unkarin laitokset ja Tshekin käytössä olevat laitokset, samoin kaikki Slovakian laitokset kahta vanhinta lukuunottamatta.
- Näistä on ollut asiantuntijapiireissä hyvin myönteinen kuva kaiken aikaa, Laaksonen selvittää.

Unkari ja Slovenia pisimmällä

EU:n jäsenyyttä hakee seitsemän ydinvoimaa käyttävää maata. Näissä maissa on yhteensä kahdeksan laitosta ja 23 laitosyksikköä. Lisäksi rakenteilla on kuusi yksikköä. Valtaosa laitoksista on peräisin entisestä Neuvostoliitosta, läntistä alkuperää ovat vain Slovenian ja Romanian laitokset.

Varsin pitkällä turvallisuuden kohentamisessa ovat raportin mukaan Unkari ja Slovenia. Kun meneillään olevat parannukset on tehty, maiden ydinvoimalaitokset täyttävät samanikäisten läntisten laitosten turvallisuusvaatimukset.

Myös Tshekki saattaisi yltää länsimaisiin vaatimuksiin, mutta parannushankkeet uhkaavat viivästyä, koska voimavaroja syö uuden ydinvoimalan rakentaminen. Raportissa on myös epäilyksiä uuden laitoksen turvallisuudesta.

Tylyimmän arvion saa Ignalina, johon kuuluu kaksi maailman suurinta reaktoria. Sen suurin ongelma on raportin mukaan huono suojarakennus, jonka pitäisi estää radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön onnettomuuksissa. Suojarakennuksia ei ole mahdollista korjata läntisten vaatimusten mukaisiksi.

Myös Bulgarian laitokset saavat työryhmältä tylyn tuomion. Kuudesta yksiköstä neljä vanhinta on sellaisia, etteivät suunnitellut parannuksetkaan saa niitä läntiset turvavaatimukset täyttäviksi.

Myös Slovakiassa suurin epävarmuus koskee kahden vanhimman yksikön turvallisuutta. Vaikka niiden kunnostamiseen on investoitu reippaasti viime vuosina, työryhmä ei vielä halunnut ottaa kantaa muutosten riittävyyteen.

Raportin sisältämät arviot perustuvat tietoihin, joita läntiset viranomaiset ovat saaneet monenkeskisessä yhteistyössä ja kahdenvälisissä laitosten parannushankkeissa.

STT-MH
1.4.1999


ULKOMAAT -SIVULLE