Islam etenee Indonesiassa

Vaalit ovat ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit Indonesiassa 40 vuoteen. Islamilaisten puolueiden suuri lukumäärä osoittaa, etteivät muslimit muodosta yhtenäistä rintamaa, joka pyrkisi tekemään sekulaarista maasta puhdasoppisemman.

Suurin osa Indonesian muslimeista edustaa yhä islamin suvaitsevaista suuntausta, mutta myös ääri-islamilaisten äänenpainojen kovenemisesta on merkkejä.

Muslimipuolueista kaksi vaikutusvaltaisinta houkuttelee äänestäjiä avoimen uskonnollisilla viesteillä. Pidempään toiminut Yhdistynyt kehityspuolue PPP on koonnut vaalitilaisuuksiinsa kymmeniätuhansia ihmisiä.

Puhujat ovat tilaisuuksissa tuominneet kovin sanoin puolueet, jotka tekevät yhteistyötä ei-muslimien kanssa tai jotka eivät perusta toimintaansa täysin islamin arvoihin.

Uusi Oikeudenmukaisuuspuolue korostaa puolestaan konservatiivisia islamilaisia arvoja, jotka ovat tähän saakka olleet vieraita useimmille indonesialaisille.

Puolue kehottaa kannattajiaan esimerkiksi välttämään kaikkea sukupuolten välistä fyysistä kosketusta julkisuudessa, ja naispuoliset puolueen jäsenet pukeutuvat peittävämmin kuin Indonesiassa on tapana.

Luonnollinen reaktio

Muslimeja ärsytti myös se, että suhteettoman suuri osa Suharton neuvonantajista, ministereistä ja läheisistä kenraaleista kuului Indonesian ei-islamilaiseen väestönosaan. 87 prosenttia indonesialaisista tunnustaa islaminuskoa.

Suurin osa muslimipuolueista on maltillisia. Tunnetuin ja maltillisin niistä, Kansallinen herätyspuolue PKB, yrittää aktiivisesti saada myös muita kuin muslimiäänestäjiä.

Puolueen johtaja Abdurrahman Wahid on yksi johtavista ehdokkaista vuoden lopulla pidettävissä presidentinvaaleissa. Wahid tuomitsee kaikki yritykset polarisoida politiikkaa luomalla vain tiettyä uskontoa tunnustaville äänestäjille tarkoitettuja puolueita.

Wahidin suosio on viime aikoina alkanut rapautua, ja monien mielestä karismaattinen Amien Rais on nyt johtavin muslimipoliitikko. Rais on arvoituksellinen persoona.

Hänet tunnettiin aiemmin palavasta islamilaisesta retoriikasta, mutta nykyisin hän vakuuttaa Kansallisen mandaattipuolueensa olevan avoinna kaikille indonesialaisille.

Istuva presidentti Bacharuddin Habibie edustaa vielä erästä islamilaista suuntausta. Hän kuuluu kyllä Suharton sekulaariin Golkar-puolueeseen, mutta kaikki tietävät hänen tukevan muslimiliikkeitä.

Demokratia hämmentää

Hiljattain tehty mielipidemittaus - ensimmäinen sen jälkeen kun Suharto joutui eroamaan vajaa vuosi sitten - osoittaa vaalien kiinnostavan suunnattomasti indonesialaisia.

Käytännössä kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat aikovansa äänestää. Toisaalta gallup osoitti selvästi, että vain pieni osa ymmärtää kunnolla, mitä demokratia tarkoittaa.

Yli puolet indonesialaisista epäilee edelleen vaalien vapautta ja rehellisyyttä. Lähes kaksi kolmasosaa ei ymmärrä, miten demokratia voisi parantaa heidän jokapäiväistä elämäänsä. Ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan demokratian juurtuminen Indonesiaan kestää 10-20 vuotta.

Toisaalta he pitävät vaalivalmisteluja onnistuneina ja arvioivat, että vaalien onnistumiselle on hyvät mahdollisuudet.

Onnistumisessa on paljon pelissä. Vaaleja pidetään varaventtiilinä maassa, joka on monien merkkien mukaan vaarassa hajota ja suistua kaaokseen.

Myös huolenaiheita on paljon. Vahvassa asemassa olevien asevoimien johto sanoo tukevansa demokraattista prosessia, mutta toisaalta eräiden kenraalien arvellaan toivovan vaalien epäonnistumista, jotta asevoimien vahva asema politiikassa jatkuisi tulevaisuudessakin.

Toisaalta levottomuuksia voivat aiheuttaa eri opiskelijajärjestöt. Monet opiskelijajohtajat suhtautuvat epäillen kaikkiin valtavirran puolueisiin.

He vaativat, ettei vaaleissa saa olla ehdokkaina poliitikkoja, joilla oli yhteyksiä entiseen presidenttiin Suhartoon. Suuren osan näistä opiskelijoista uskotaan äänestävän muslimipuolueita, jotka voivat hyvinkin nousta enemmistöasemaan parlamentissa.

STT-IA
1.4.1999