Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Söderman harkitsee Ahtisaaren haastamista

EU-parlamentin oikeusasiamies Jacob Söderman (sd.) harkitsee vakavasti asettumista ehdokkaaksi SDP:n presidenttiehdokasvaaliin. Demarin mukaan Söderman pitää presidentti Martti Ahtisaaren haastamisen edellytyksenä riittävää kannatusta puolueen jäseniltä ja jäsenyhdistyksiltä.

Kansanedustaja-ajan vaalipiiristään Varsinais-Suomesta Söderman on saanut taakseen kaksi jäsenyhdistystä Turusta. Tukijoita on myös pääkaupunkiseudulla.

Demarin mukaan Suomenruotsalaisten sosiaalidemokraattien (FSD) toiminnanjohtaja Anders Björklöf arvelee, että FSD ottanee useammankin osaston voimalla Södermanin ehdokkaakseen.

Nuorsuomalaiset kutsuivat koolle lopettamiskokouksen

Nuorsuomalaisten puoluehallitus on kutsunut koolle ylimääräisen puoluekokouksen, jossa on tarkoitus päättää puolueen lopettamisesta.

Nuorsuomalaisten puoluehallitus esittää huhtikuun 25. päivä Helsingissä pidettävälle puoluekokoukselle, että puolue omasta pyynnöstään siirtyy pois puoluerekisteristä ja jatkaa toimintaansa vain rekisteröitynä yhdistyksenä.

Nuorsuomalaiset menettivät eduskuntavaaleissa molemmat kansanedustajanpaikkansa. Jos puolue jatkaisi toimintaansa, se voisi osallistua vielä seuraaviin eduskuntavaaleihin. Jos se ei saisi silloinkaan kansanedustajia, puolue siirrettäisiin pois puoluerekisteristä automaattisesti.

Nuorsuomalaisten puoluehallituksessa lopettamista vastusti yksi hallituksen jäsen. Puoluekokouksessa lopettamiseen vaaditaan yksinkertainen enemmistö.

Nuorsuomalaisten puheenjohtaja Risto E. J. Penttilä perustelee puolueen lopettamista jäsenille lähetetyssä kirjeessä mm. sillä, että on nöyrryttävä äänestäjien tahdon edessä.

Penttilä kuitenkin uskoo, että nuorsuomalaiset tulevat uudestaan vaaliorganisaationa, puolueena, liikkeenä, yhteiskunnallisten ideoiden pajana tai jossain muussa muodossa.

Vihreät nimenneet kuusi eurovaaliehdokasta

Vihreä liitto on nimennyt kuusi ehdokasta kesäkuun europarlamenttivaaleihin. Vihreän liiton nykyinen europarlamentaarikko Heidi Hautala, 43, pyrkii uusimaan paikkansa.

Muut nyt nimetyt ehdokkaat ovat saamelainen opettaja ja muusikko Niko Valkeapää, 30, joka tällä hetkellä asuu Norjan Lapissa, Urho Kekkosen kansallispuiston puistonjohtaja Arja Vasama, 29, Sodankylästä, suunnittelija Salla Laurilehto, 34, Vaasasta, miljöösuunnittelija Pia Nykänen, 32, Salosta ja Kirkkopalvelujen ruokapankkipäällikkö Pietari Jääskeläinen, 51, Helsingistä.

Vihreä liitto nimeää loput eurovaaliehdokkaansa hallituksensa kokouksessa huhtikuun lopulla.

Kokoomusnuoret: Kokoomukselle ulkoministerin salkku

Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Kalle Euro ehdottaa, että tulevan hallituksen pääministerin ja ulkoministerin salkut annetaan eri puolueille. Ulkoasiainhoito on Euron mukaan keskittynyt liiaksi SDP:lle, jolla on hallussaan useita ulkopolitiikan avainpaikkoja.

- Ei ole mitään todellista syytä, miksi pääministerin ja ulkoministerin pitäisi olla samasta puolueesta. Nykydemokratiaan kuuluu, että kaikki ministeripaikat ovat mahdollisia kaikille puolueille.

Ulkoministeriksi olisi KNL:n mukaan erinomainen ehdokas esimerkiksi nykyinen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen, joka nauttii laajaa arvonantoa kansainvälisissä yhteyksissä, esimerkiksi EU:n ja OECD:ssä.
- Ulkoministeriö kaipaa toiminnallista ja rakenteellista uudistusta, jota Heinosen kaltainen henkilö olisi erinomainen johtamaan, Euro korostaa.

Puhemies Mikkola murehti alhaista äänestysintoa

Eduskunnan uusi puhemies Jukka Mikkola (sd.) oli valtiopäivien avajaisissa huolissaan kansalaisten äänestysaktiivisuuden vähentymisestä. Mikkola muistutti, että edessä ovat kolmet tärkeät vaalit puolentoista vuoden aikana.

- Aidon ja toimivan demokratian kannalta on välttämätöntä, että kansalaiset osallistuvat vaaleihin siinä määrin, että äänestystuloksesta voidaan lukea kansalaisten käsitykset yhteiskunnan kehittämisen suunnasta.

Mikkola tähdensi myös tarvetta saada aikaan toimintakykyinen enemmistöhallitus mahdollisimman nopeasti.

Eduskunnan kevätkauden tärkeimmäksi tehtäväksi hän nosti uuden perustuslain lopullisen hyväksymisen. Mikkolan mielestä uusi perustuslaki mahdollistaa eduskuntatyön kehittämistä.
- Se antaa tilaa poliittisen toiminnan ja demokratian laajentamiseen, hän sanoi.

Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit maakuntajaon mukaan

Valtioneuvosto päätti keskiviikkona lääninoikeudet korvaavien alueellisten hallinto-oikeuksien tuomiopiirien rajoista. Jokainen tuomiopiiri muodostuu yhden tai useamman maakunnan alueesta.

Helsingin hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Uudenmaan lääninoikeuden alueelta Artjärven ja Orimattilan kunnat kuuluvat Päijät-Hämeen maakuntaan ja siten Kouvolan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin.

Kouvolan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Päijät-Hämeen ohella Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Päijät-Häme on kuulunut pääosin Hämeen lääninoikeuden tuomiopiiriin ja Hartolan, Sysmän ja Heinolan osalta myös Mikkelin lääninoikeuden tuomiopiiriin.

Turun hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Nyt Turun ja Porin lääninoikeuden tuomiopiiriin kuuluvat, Pirkanmaan maakuntaan lukeutuvat Suodenniemi, Vammala ja Äetsä kuuluvat jatkossa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Vaasan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat eli se vastaa entistä Vaasan lääninoikeuden tuomiopiiriä.

Kuopion hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Oulun hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat. Rovaniemen hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluu Lapin maakunta. Päätös tulee voimaan 1. 11.1999.

STTK haluaa sälyttää työnantajille irtisanomismaksun

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK haluaa, että työntekijän irtisanova työnantaja joutuisi maksamaan tapahtumasta korvauksen työttömyysvakuutusrahastoon.

STTK esitti maanantaina, että työnantaja maksaisi rahastoon irtisanotun kymmenen kuukauden palkkaa vastaavan summan. Vastaavasti työttömän työnhakijan palkkaava työnantajaa saisi saman suuruisen summan rahastosta työllistämiskorvauksena.

STTK perustelee esitystään sillä, että irtisanomiseen syyllistyvän työnantajan kustannusvastuun lisääminen sosiaaliturvan ja työllistämiskustannusten rahoituksessa ovat välttämättömiä ja kiireellisesti toteutettavia asioita sen sijaan, että varhaiseläketurvaa heikennettäisiin.

- Varhainen työelämästä ulosjoutuminen johtuu työnantajien asenteista ja päätöksistä, eikä suinkaan jo liiankin tyngäksi leikatusta ja vaikeasti saatavasta sosiaaliturvasta, STTK toteaa kannanotossaan.

STTK vaatii myös työttömyysturvan nk. työssäoloehdon palauttamista kuuteen kuukauteen. Edellinen eduskunta pidensi sen kymmeneen kuukauteen, mikä STTK:n mukaan on pudottanut noin 35 000 henkilöä pois päivärahaoikeuden piiristä.

Ojalan tilalle europarlamenttiin Inna Ilivitzky

Eduskuntaan palaavan europarlamentaarikko Outi Ojalan (vas.) tilalle europarlamenttiin lähtee vasemmistoliiton toiselle varapaikalla syksyn 1996 vaaleissa päässyt valkeakoskelainen eläinlääkäri Inna Ilivitzky.

Syksyn 1996 europarlamenttivaaleissa ensimmäiselle varasijalle valittu kansanedustaja Esko Helle uusi paikkansa eduskunnassa, eikä aio lähteä EU-tehtäviin.
- En aio olla ehdolla europarlamenttiin ensi kesän vaaleissa, enkä näin ollen koe tällaista pikakäyntiä omalta kohdaltani mielekkääksi, Helle ilmoitti maanantaina.

Ojalan sijaisuus europarlamentissa kestää heinäkuun puoliväliin saakka, jolloin kesäkuun vaaleissa valittava uusi europarlamentti aloittaa viisivuotisen toimikautensa.

Inna Ilivitzky on 52-vuotias neljän tyttären äiti. Hän työskentelee maa- ja metsätalousministeriössä eläinlääkintötarkastajana. Ilivitzky puhuu kohtuullisesti kahdeksaa kieltä eli suomea, ruotsia, ranskaa, englantia, saksaa, venäjää, viroa ja espanjaa. Eurovaaleissa Ilivitzky sai reilut 7 800 ääntä.

Ilivitzky sanoo suhtautuvansa kriittisesti EU:hun, mutta ei halua Suomen kuitenkaan eroavan siitä. Työssään Ilivitzky on seurannut tiiviisti EU:n maatalouspolitiikkaa.

Koonnut: IA
1.4.1999

POLITIIKKA -SIVULLE