 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Verolinjauksissa erot suuriaPuolueohjelmista löytyy eväitä vastauksiksi Lipposelle
Puolueohjelmien perusteella hallitustunnustelija Paavo Lipponen saa puolueille esittämiinsä kysymyksiin toisistaan poikkeavia vastauksia ainakin verolinjauksissa. Eroja puolueiden välillä on niin tavoiteltavien veronkevennysten suuruudessa, kohdentamisessa kuin rahoittamisessakin.Lipposen talouspoliittisista kysymyksistä yksi koskee veropolitiikan linjaa. Hallitustunnustelija haluaa tietää puolueiden näkemykset verotuksen keventämisen mahdollisuuksista ja kohteista sekä suhtautumisen osinkotulojen verotuksen tarkistamiseen. Lipposen oman puolueen SDP:n vaalijulistuksessa asetettiin tavoitteeksi palkansaajien verotuksen keventäminen verorakenteen muutoksilla siten, että pieni- ja keskituloisten verotus kevenee edelleen. SDP rahoittaisi kevennykset siirtämällä verotuksen painopistettä pääomatuloihin, varallisuuteen ja ympäristöhaittoihin. Keskustan työreformissa asetetaan tavoitteeksi alentaa työn verotusta neljä miljardia markkaa vuosittain. Tuloverokevennykset keskusta painottaisi pieni- ja keskituloisiin. Rahat kevennyksiin keskusta hankkisi työreforminsa muilla osilla. Kokoomuksen alkaneen vaalikauden tavoiteohjelmassa tavoitteeksi asetetaan, että ansiotuloverotuksen keventämistä jatketaan kaikissa tuloluokissa. Rahoitus pitäisi toteuttaa pääosin muilla keinoin kuin muun verotuksen kiristämisellä.
Osinkotuloista kahta linjaaKolmen suurimman puolueen ohjelmista ei löydy suoraa kantaa osinkotulojen verotukseen. Sen sijaan vasemmistoliitto haluaa veropoliittisissa linjauksissaan, että veroa maksaa osingon jakajan lisäksi myös osingon saaja.Toista linjaa edustaa RKP, jonka vaaliohjelmassa sanotaan, että "paluuta osinkojen kaksinkertaiseen verotukseen ei voida hyväksyä". Vasemmistoliitto painottaisi tuloverokevennykset pieni- ja keskituloisille. Verotulojen riittävyyden takaamiseksi olisi kiristettävä yritys- ja pääomatulojen verotusta sekä omaisuusverotusta. RKP:n mielestä suuria veronalennuksia ei voida toteuttaa ilman merkittäviä menojen leikkauksia. Vihreiden puheenjohtajan Satu Hassin tammikuussa esittämissä verolinjauksissa tavoitellaan 10 miljardin markan alennusta työhön kohdistuviin vuotuisiin veroihin. Puolet tulisi työnantajamaksujen alennuksesta ja neljä miljardia markkaa tuloveron alennuksesta. Vihreät rahoittaisivat veroalen parantuneen työllisyyden kansantaloudellisilla vaikutuksilla ja ympäristö- ja pääomaveroilla. Kristillisen liiton tavoiteohjelmassa katsotaan, että kokonaisveroastetta ei ole mahdollista alentaa kovinkaan paljon. Henkilöverotuksessa SKL esittää mahdollisuutta perheverotukseen.
Yleissitovuus jakaa näkemyksiäLipposen seitsemästä kysymyksestä yksi koskee työmarkkinayhteistyötä. Hallitustunnustelija haluaa tietää puolueiden näkemykset työmarkkina- ja etujärjestöyhteistyön lähtökohdista ja tavoitteista sekä työehtosopimusten yleissitovuuden merkityksestä.Selkeät näkemykset ovat ohjelmiinsa kirjanneet vain SDP, keskusta, kokoomus ja vasemmistoliitto. SDP:n vaalijulistuksessa vannotaan, että "Tahdomme jatkaa laajan yhteistyön politiikkaa sekä työmarkkinajärjestöjen yhteistyöhön perustuvaa opimusyhteiskunnan kehittämistä. Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistaminen on sekä palkansaajien että yrittäjien kannalta paras tapa työelämän uudistusten jatkamiselle." Keskustan kuuluisassa työreformissa sanotaan, että keskusta ajaa paikallisen sopimisen lisäämistä siten, että oikeus ja mahdollisuus siihen kuuluisi kaikille työntekijöille ja työnantajille. - Jos paikallisesti neuvoteltaessa ei päästä sopimukseen, noudatettaisiin alan työehtosopimusta tai laissa määriteltyjä normeja. Keskustalla ei ole puolueena ehdotonta kantaa siihen, mistä työelämän miniminormeista on säädettävä lailla ja mitkä asiat on pidettävä työehtosopimusten piirissä. Molempiin olisi kuitenkin paikallisesti haettavissa poikkeuksia, työreformissa todetaan.
Kokoomus ei koskisi vähimmäispalkkaanKokoomuksen tavoiteohjelman mukaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on lisättävä.- Työntekijälle ja työnantajalle on annettava mahdollisuus vähimmäispalkkaa koskevia määräyksiä lukuun ottamatta sopia työehtosopimuksista poikkeavista järjestelyistä. Osapuolten tasavertainen asema sopimuksenteossa turvataan esimerkiksi siten, että työnantaja voi sopia asiasta yhdessä työntekijöiden kanssa tai työntekijän niin halutessa valitsemansa edustajan kanssa, todetaan kokoomuksen ohjelmassa. Vasemmistoliiton poliittisen tavoiteohjelman mukaan työehtosopimusten yleissitovuus on jatkossakin säilytettävä keskeisenä työmarkkinajärjestelmän ominaisuutena. Lisäksi yleissitovuuden määritelmää tulee modernisoida ja vahvistaa. RKP:n vaaliohjelmassa puhutaan paikallisen, yrityskohtaisten ja yksilöllisten tarpeiden entistä paremmasta huomioonottamisesta. Vihreiden ja kristillisten ohjelmista ei löydy kantaa yleissitovuuteen. Suomen yrittäjät totesi puolueohjelmia koskeneessa vertailussaan vaalien alla, että vihreät eivät ole esittäneet muutoksia työelämän säädöksiin tai sopimisen menetelmiin. Kristilliset ja RKP taas olivat yrittäjäjärjestön mielestä jossain määrin samoilla linjoilla kokoomuksen ja keskustan kanssa.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE