Enemmistö kannattaa rautatiekilpailun vapauttamista

Vääntö autoilijoiden työajoista alkoi EU:ssa



Kiista kuorma-autoalan työajoista näyttää muodostuvan odotetun hankalaksi Suomen kuorma-autoyrittäjille. Asetelmat EU:n liikenneministerien kokouksessa Brysselissä eivät maanantai-iltana lupailleet ainakaan suurta tukea hallituksen ajamalle kannalle.


Suomea kokouksessa edustaneen liikenneministeri Kimmo Sasin (kok) mukaan toisaalta Suomi sai myös tukea useilta mailta. Erityisesti yötyön rajoittamiseen suhtauduttiin epäillen.

Myönteistä kokouksessa oli Sasin mukaan myös se, että taksit ovat jäämässä direktiivin ulkopuolelle.
- Rajoitusten myötä maaseudulla olisi lähes mahdotonta saada taksia viikonloppuisin, koska viikkotyöaika tulisi täyteen jo viikolla, Sasi sanoi kokoustauolla.

Osa jäsenmaista kannatti omistajakuljettajien työajan sääntelyä vedoten liikenneturvallisuuteen ja kilpailun mahdolliseen vääristymiseen. Suomi on vastustanut kuljetusalan työaikoja rajoittavan EU:n direktiiviesityksen soveltamista yrittäjiin, jotka itse ajavat autojaan.

Ongelmana on se, että Suomelle tyypilliset, pari-kolme autoa omistavat yrittäjät joutuisivat yhtä tiukkojen työaikasäädösten piiriin kuin palkkatyötä tekevät kuljettajat. Alan eurooppalainen ay-liike vaatii yhtenäistä normistoa. Työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa ei syksyllä saatu ratkaisua asiassa.

Brysselissä kokoontuneiden 15 maan liikenneministerien keskuudessa mielipiteet jakautuivat maanantaina kunkin jäsenmaan omien intressien mukaan, eikä Suomen näkemys ainakaan vielä saanut laajempaa kannatusta. Muutama maa asettui selvästi vastustamaan Suomen vaatimia lievennyksiä esitykseen.

Komission esitys oli liikenneministerien keskusteltavana vasta ensimmäistä kertaa, eikä rintamalinjoja asiassa päässyt vielä muodostumaan.

Suomen kuljetukset perustuvat yötyöhön

Liikenneministeri Kimmo Sasi korosti omassa puheenvuorossaan esityksen tuomia ongelmia Suomelle.
- Hallituksen ja eduskunnan yhteinen kanta on se, että direktiiviä ei pidä ulottaa yötyöhön. Se tuottaisi suuria ongelmia erityisesti Suomen runkoliikenteelle Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä.

Useimmilla muilla mailla ei ole yhtä kattavaa öisin toimivaa kuorma-autojärjestelmää. Suomi vastustaa myös direktiivin ulottamista itsenäisiin kuljetusyrityksiin.

Sasin mukaan se lisäisi kustannuksia ja vääristäisi kilpailua EU:n ja unionin ulkopuolisen liikenteen välillä. Perusongelma on se, että EU:ssa ei ole tehty määritelmiä, joissa yrittäjäkuljettajan ja palkkatyötä tekevän kuljettajan eroja olisi selvitelty.

EU:n komissio ehdottaa 48 tunnin rajoitusta kuorma-autoyrittäjien viikoittaiseen työaikaan. Se sisältäisi myös autojen huolto- ja lastaustyöt.

Esitystä kiivaasti vastustava Suomen kuorma-autoliitto on korostanut, että yrittäjän ei ole mahdollista hoitaa korjaus- ja huolto- ja muita töitä työaikadirektiivin rajoissa. Liiton mukaan kustannuksia lisäävä esitys leikkaisi yrittäjien työpanoksesta kolmanneksen.

Tarkoitus vähentää väsyneenä ajoa

Direktiivin tarkoitus on mm. vähentää liikenneonnettomuuksia, jotka johtuvat kuljettajien väsymyksestä.

Suomalaisyrittäjät katsovat, että ajoaika on Suomessa on tarkasti rajoitettu ja uuden direktiivin valvonta olisi vaikeaa. Tarkoituksena on myös ehkäistä kuljetusalan kilpailun vääristymistä ja yritysten pirstoutumista pieniksi alihankintafirmoiksi.

EU:n puheenjohtajamaa Saksa on ilmoittanut pyrkivänsä ratkaisuun asiassa kesäkuussa. Myös Suomen uusi eduskunta käsittelee vielä asiaa.

Liikenneministereiden käsiteltävänä olivat myös yhdistettyjä kuljetuksia koskevat helpotukset ylityö- ja viikonloppuvuoroihin. Suurin osa jäsenmaista haluaa myöntää helpotuksia. Ministerit olivat valmiit hyväksymään rekkojen painorajoitusten nostamisen 44 tonniin.

Enemmistö kannattaa rautatiekilpailun vapauttamista

Liikenneministerit keskustelivat myös aikataulusta, jonka mukaan rautatieliikennettä EU:ssa voitaisiin vapauttaa nykyistä enemmän vapaalle kilpailulle. Esillä oli kolme direktiiviehdotusta sisältävä paketti, josta ei vielä tehty päätöksiä.

Sasin mukaan kilpailun vapauttaminen saa laajaa kannatusta EU:ssa.
- Vaikka eräät maat suhtautuvat kriittisesti kilpailun avaamiseen, keskustelussa enemmistön kanta tuntui olevan se, että asiassa tulisi edetä nopeasti.

Sasin mukaan Suomessa tilanne on sikäli yksinkertainen, että meillä on jo ryhdytty toimenpiteisiin kilpailun avaamiseksi. Työnjakoa on jo tehty perustamalla rautatietoimintaa harjoittavasta VR:stä erillinen ratahallintokeskus.

Liikenneministeriössä valmistellaan esitystä vapauttamisen jatkoaikataulusta. Sasin mukaan on mahdollista, että suurten kaupunkien lähiliikenne tulisi kilpailutettavaksi.

Syynä kilpailun vapauttamiseen on Sasin mukaan se, että sillä uskotaan voitavan nostaa rautatieliikenteen alentunutta markkinaosuutta. Kilpailun avaamista kannattavat erityisesti Britannia ja Ruotsi, joissa Sasin mukaan ollaan tyytyväisiä saatuihin kokemuksiin.

STT-MH
1.4.1999


POLITIIKKA -SIVULLE