 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Korttitalon väelle vipattiin lisää rahaa
Venäjä sai viimein kipeästi tarvitsemansa lainan Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Lainalla saattaa olla poliittisiakin ulottuvuuksia, mutta tärkeintä on se, että Venäjä voi nyt saada tämän vuoden budjettinsa realistisemmalle pohjalle. Maan taloustilanne on hiukan parantunut viime elokuusta, mutta se on edelleen kovin sairas.Pääministeri Jevgeni Primakov totesi viime viikolla matkallaan Washingtoniin, että Venäjä ei seiso käsi ojossa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n edessä, vaan on kehittämässä suhteita tähän toisten maiden tukemista varten luotuun organisaatioon. Hän sai tilaisuuden todistaa saman tien sanansa, kun ilmahyökkäykset Jugoslaviaan alkoivat. Hänen koneensa pyöräytettiin ilmassa takaisin Moskovaan vastalauseeksi NATO:n toimille. Tosin hän soitti heti IMF:n johtajalle Michel Camdessus'lle ja sopi uuden tapaamisen Moskovaan.
Talous on poliittinen kysymysMoskova on esiintynyt kohtalaisen rauhallisesti Jugoslavian kysymyksessä. Herääkin kysymys, ovatko lainaneuvottelut hillinneet Kremlin johtajien kielenkäyttöä? IMF:n lainapäätökset tehdään taloudellisten seikkojen nojalla, mutta tätä sopii toisinaan epäillä. Taloudelliset ja poliittiset tekijät kietoutuvat usein siinä määrin toisiinsa, että yhtä ei voi muuttaa, ellei muuta toistakin.Venäjä ei välitysyritysten lisäksi ole auttanut Jugoslaviaa mitenkään, vaikka laivasto-osasto onkin lähetetty paikalle lihaksiaan pullistelemaan. Presidentti Boris Jeltsin sanoi tiistaina kansakunnan tilaa koskevassa puheessaan, että Venäjä ei anna vetää itseään mukaan sotaan Balkanilla ja tekee kaikkensa löytääkseen poliittisen ratkaisun kriisin. Yhdysvallat on kuitenkin painottanut, että Venäjälle myönnettävä laina-apu on sidottu yksinomaan Venäjän talousuudistusten edistymiseen. Venäjän pidättyvyys Jugoslavian kysymyksessä johtuu ehkä vain siitä, että Kremlin johtajat eivät ole innostuneita presidentti Milosevicin politiikasta. Venäjän oma tilanne on niin herkkä, että sekasorto Euroopassa ei ole toivottavaa. Sen sijaan Venäjän oppositio ottaa serbiveljien pommittamisesta kaiken irti. NATO:n lisäksi oppositio vastustaa IMF:n lainaa ja siihen liittyviä ehtoja. Nämä kaksi asiaa onkin helppo kytkeä yhteen osoituksena Venäjän nöyrtymisestä pahantahtoisten länsimaiden edessä.
Sopimus lainasta syntyiPrimakov ja Camdessus pääsivät alkuviikosta Moskovassa sopimukseen uudesta lainasta. Tosin sopimus tehtiin vain lainan yleisistä kehyksistä. Pikku yksityiskohdat, kuten lainan määrä, on tarkoitus selvittää ensi viikolla, kun IMF:n valtuuskunta saapuu Moskovaan valmistelemaan laina-asiakirjoja.Venäjän uuden lainan ehtona on uuden talousohjelman tekeminen. Ohjelma pitää esittää IMF:n johtokunnan hyväksyttäväksi. Valtion budjettiin IMF vaati aikaisemmin 3,5 prosentin ylijäämää, mutta nyt sovittiin Primakovin mukaan 2 prosentin ylijäämästä. Ylijäämää laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomaisten lainojen korkoja, mikä tekee tavoitteesta aika vaativan. Duuman budjetti- ja talouskomitean johtajan Alexander Zhukovin mukaan hallituksen pitäisi löytää jostakin 60 miljardia ruplaa (2,5 miljardin dollaria) lisää, ehkä veroja korottamalla. Uutistoimisto Interfax on väittänyt, että lainasumma olisi "neuvottelijoita lähellä olevien" lähteiden mukaan 4,8 miljardia dollaria. Tämä sattuu olemaan lähes täsmälleen sama summa kuin Venäjän velanhoitomenot IMF:lle tänä vuonna.
Sopimatonta painostustaIMF jäädytti viime elokuussa 22,6 miljardin dollarin lainapakettinsa Venäjän ajauduttua devalvaatioon ja rahamarkkinoiden romahdukseen. Venäjä jätti myös osan veloistaan hoitamatta. Uusia lainaneuvotteluja alettiin käydä jo syksyllä, mutta IMF halusi Venäjän hallituksen tekevän uskottavan budjetin ennen sopimusta.Tammikuussa hallitus sai valmiiksi tämän vuoden budjettinsa. Budjetin alijäämä oli saatu rajoitettua 2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta IMF:n mielestä budjetti oli silti mahdoton toteuttaa. Ulkomaisiin velkoihin oli laskettu saatavan 7-8 miljardin dollarin helpotukset, vaikka niistä ei vielä budjettia tehtäessä edes oltu sovittu. Venäjän velkataakka on kokonaisuudessaan BBC:n mukaan noin 140 miljardia dollaria, ja pelkästään tämän vuoden ulkomaisten velkojen hoitomenot ovat 17,5 miljardia dollaria. Näistä menoista Venäjä ei kykene maan keskuspankin johtajan Victor Gerashenkon mukaan maksamaan kuin puolet. IMF on kysellyt, mistä venäläiset aikovat hankkia puuttuvat rahat? Pelkästään IMF:lle Venäjän pitäisi tänä vuonna maksaa 4,7 miljardia dollaria. Hallitus on puhunut velkojen uudelleenjärjestelystä, mutta luotonantajia asia ei tietenkään ole kiinnostanut ennen kuin hallituksella on sopimus IMF:n kanssa uusista lainoista. Lainaneuvotteluissa IMF:llä on ollut muitakin vaatimuksia. Hallituksen pitäisi tehdä jotakin monopoliasemassa oleville valtionyrityksilleen, kuten esimerkiksi energiayhtiö Gazpromille. Hallituksen haluttiin myös keräävän veroja tehokkaammin. Venäläisiltä alkoi neuvottelujen loppuvaiheessa kuulua vihaisia kommentteja. Pääneuvottelija, ensimmäinen varapääministeri Juri Masljukov syytti IMF:ää sopimattomasta painostuksesta neuvotteluissa. IMF:n johtaja Michel Camdessus puolestaan ilmoitti, ettei Venäjän hallituksen talouslinja ole tehnyt häneen suurta vaikutusta.
Bysanttilainen korttitaloUusi laina tulee Venäjälle suureen tarpeeseen. Keskuspankilla ei ole riittävästi rahaa ruplan puolustamiseen eikä pankkisektorin elvyttämiseen. Ruplan arvo on pudonnut viime elokuun jälkeen 75 prosenttia.Palkkoja ja eläkkeitä ei kyetä asiallisesti maksamaan. Palkkavelat valtion työntekijöille ovat valtavat. Setelimyllyä ei onneksi ole käynnistetty, mutta se voi vielä olla edessä, jos tilanne ei parane. Helmikuussa Venäjän hallituksen raportissa ennakoitiin työttömien lukumäärän nousevan tänä vuonna puolella miljoonalla. Virallinen työttömyysluku oli viime vuoden lopussa 1,9 miljoonaa, mutta todellinen luku on luultavasti huomattavasti korkeampi. Primakovin hallitus on jossain määrin onnistunut rauhoittamaan elokuussa syntynyttä paniikkimielialaa, mutta hallitus ei ole aloittanut mitään taloudellisia uudistuksia. Hallintoa ei ole parannettu eikä korruptiota kitketty. Veronkannon tehostaminenkin on jäänyt pelkäksi puheeksi, eikä halukkaita veronmaksajia löydy mistään. BBC:n mukaan monet tarkkailijat uskovat sekä inflaation että työttömyyden kasvavan voimakkaasti kesään mennessä, mikäli budjetin suurta alijäämää ei saada katettua ulkomaisella luottoavulla.
Minne jengi on matkalla?Samaan aikaan kun neuvottelut IMF:n kanssa olivat loppusuoralla, Venäjän maataloudesta vastaava varapääministeri Gennadi Kulik sanoi pyytävänsä Yhdysvalloista lainatakuita, joilla venäläiset yritykset voisivat ostaa lisää ruokaa ulkomailta.Yhdysvallat ja EU ovat jo aiemmin sopineet ruoka-avun toimittamisesta Venäjälle. Maassa ei varsinaisesti nähdä nälkää, mutta joidenkin peruselintarvikkeiden hinnat ovat kivunneet aivan liian korkealle. Puhuessaan tiistaina parlamentin molemmille kamareille presidentti Jeltsin sanoi Venäjän vaikutusvallan maailmassa riippuvan siitä, kuinka se ratkaisee omat ongelmansa. Siksi Venäjän täytyy jatkaa taloudellisten ja demokraattisten uudistusten tiellä. Vakavasta taloudellisesta tilanteesta hän syytti duumaa, joka viime vuonna kerta toisensa jälkeen kieltäytyi hyväksymästä hallituksen kriisipakettia. Maa on nyt juuttunut jonnekin suunnitelmatalouden ja markkinatalouden puoliväliin. Kommunistien johtaja Gennadi Zjuganov sanoi, että Jeltsinin puhe oli samaa vanhaa laulua, jonka mukaan kaikki tehtiin oikein, kunnes duuma puuttui asioihin. Liberaalia Jabloko-ryhmittymää edustava Sergei Ivanenkon mielestä Jeltsinin puheiden pääpiirre on se, että niiden sisältö poikkeaa todellisuudesta kuin yö päivästä. Kuitenkin The Economistin mukaan Venäjän talous on hieman piristynyt ruplan devalvoitumisen kannustamana. Teollisuustuotanto lisääntyy, inflaatio on hidastunut viimevuotisista sadan prosentin huippuluvuista ja rupla on vakaa. Verotulojakin on alkanut kertyä, ja ulkomaiset investoinnit ovat pikkuhiljaa palaamassa maahan takaisin. Piristyminen voi kuitenkin lehden mielestä olla varsin ohimenevää. Pääomia virtaa ulos maasta edelleen parin miljardin dollarin kuukausivauhdilla. Se on varma merkki talouden sairaudesta.
HEIKKI JANTUNEN |
ULKOMAAT -SIVULLE