Neljän ministeriön yhteinen työryhmä:

Syrjäytymisen ehkäisy hallitusohjelmaan

Laman jälkeen näyttää siltä, että tuloerot kasvavat ja eriarvoisuus lisääntyy. Tästä syystä kaikkein pienituloisimpien ja erityisesti alimmalla tulostasolla olevien työttömien toimeentuloturvaa on nostettava.

Nuorten syrjäytymistä ehkäisevän työpajatoiminnan jatkuvuus on työryhmän mielestä turvattava ja työpajoja on kehitettävä entistä monipuolisemmiksi.

Uhkaavasti lisääntyvän asunnottomuuden torjumiseksi työryhmä lisäisi aravavuokra-asuntoja etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin keskuksiin. Kohtuuhintaiset asunnot helpottaisivat myös nuorten asuntotilannetta.

Myös ylivelkaantumisen torjuntaan tarvitaan työryhmän mielestä uusia keinoja. Neljää hallinnonalaa edustavien kansliapäälliköiden asettamassa työryhmässä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, työministeriö ja opetusministeriö.

Keinoja ei käytetä

Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki on luotu alun perin juuri syrjäytymisen torjuntaan, mutta kunnat eivät ole jostain syystä halunneet käyttää tätä keinoa sosiaalityössään. Työryhmän mielestä nykyistä lainsäädäntöä onkin arvioitava ja varmistettava, että sen sallimia keinoja myös käytetään.

Perinteinen viranomaistoiminta ei tunnista kasaantuvaa huono-osaisuutta ja putoamista yhteiskunnan tuen ulkopuolelle. Avun tarvetta on totuttu katsomaan hyvin kapeasti ja syrjäytymisen torjunnassa tuiki tarpeellinen rajojen ylittäminen näyttää olevan edelleen vaikeaa.

Työpaikan menettäminen voi johtaa myös asunnon menetykseen ja ihmissuhteiden kariutumiseen. Tällaiset toisiinsa kietoutuvat ongelmat on ratkaista nopeasti, sillä niitä ei voida "varastoida" ilman, että ne lisääntyvät.

Perheen elämän saattaminen takaisin raiteilleen maksaa, mutta se tulee kuitenkin halvemmaksi kuin ihmisten ajaminen pitkään toimeentulotukikierteeseen, jolloin syrjäytymisvaara uhkaa myös perheen lapsia.

Keskiluokkaiset uskomukset eivät toimi

Myös kuva työttömistä on muuttunut. Osa työttömiksi jääneistä ei enää taistelekaan työpaikkansa eteen viimeisen hengenvetoon, vaan jättäytyy koko systeemin ulkopuolelle. Näitä ihmisiä palvelujärjestelmän on aika vaikea tavoittaa.

Keskiluokkaiset uskomukset siitä, mikä aktivoi ja mikä ei, toimivat työryhmän mielestä huonosti syrjäytymisongelmissa. Jos esimerkiksi nuori on jo omaksunut palkkatyömallista poikkeavan elämäntavan, tarvitaan mahdollisesti aivan uudenlaisia risuja ja porkkanoita, jotta malli muuttuisi.

Eläkeputki vaikeasti ratkaistava ongelma

Poikkeuksellisen vaikeasti ratkaistavana ongelmana työryhmä pitää eläkeputkea, jolle on löydettävä toimivia vaihtoehtoja ennen kuin suuret ikäluokat sen tukkivat.

Eläkeputken katkaisu hillitsisi jossain määrin ikääntyneiden joutumista työttömiksi. Samaan suuntaan vaikuttaisi se, että työttömyys tehtäisiin yrityksille yhtä kalliiksi kuin työkyvyttömyyseläke.

Toisaalta tämä merkitsisi sitä, että iäkkäämmän työttömän olisi entistä vaikeampi saada uutta työpaikkaa.

Talouskasvu yksin ei ongelmaa ratkaise

Taloudellinen kasvu ei riitä ehkäisemään syrjäytymistä, päinvastoin kasvun ehtona olevat nopeat rakennemuutokset luovat usein uusia syrjäytymisuhkia etenkin nuorille, jotka eivät ole saaneet vielä vankkaa asemaa työmarkkinoilla.

Kansainvälistyminen, fuusioituminen ja lisääntynyt kilpailu uhkaa nykyisin myös vahvalla työuralla aiemmin olleita. Pitkäaikainen työntekijä voi saada lopputilin, vaikka yritykset samanaikaisesti palkkaavat uudenlaista väkeä.

Tuottaviakin yksiköitä suljetaan, jos yrityksen maailmanlaajuinen strategia sitä vaatii.

Syrjäytyminen uhkaa jopa satoja tuhansia

Syrjäytyneiden määriä on vaikea arvioida ja esitetyt luvut vaihtelevatkin kymmenistä tuhansista jopa satoihin tuhansiin.

Yli vuoden työttömänä olleita vuoden alussa yli sata tuhatta, lähes 10 000 nuorta on jäänyt ilman koulutusta ja muita tukitoimia ja ulosotossa olevia velkoja oli vuonna 1997 noin 300 000 kotitaloudella.

STT-MH
1.4.1999