Tavaraerien jäljittäminen helpottuu Internetin myötä



Yritysten on entistä tärkeämpää jakaa kuluttajille tietoa tuotteidensa alkuperästä. Firmojen on niin ikään tiedettävä tarkoin, missä niiden tavaraerät markkinoilla liikkuvat.


Tämänkaltainen tuotteiden jäljitettävyyden tarve on korostunut viime vuosina. Suomessa pilaantuneita meijerituotteita jouduttiin vastikään vetämään suuria määriä markkinoilta, ja Britannian lihantuottajia on ravistellut nk. hullun lehmän tauti.

Ilkka Töyrylä, 29, väitteli viime perjantaina tohtoriksi tuotteiden jäljitettävyydestä. Teknillisessä korkeakoulussa perjantaina tarkastettu väitöskirja on nimeltään Realising the Potential of Traceability.

Alaotsakkeesta selviää, että kyseessä on tapaustutkimus tuotteiden jäljitettävyyden käytöstä ja vaikutuksista.

Tiedon keruu, käsittely ja jakaminen ovat tietokoneaikakaudella siirtymässä uudelle tasolle, ja muutoksesta hyötyvät sekä yritykset että kuluttajat. Töyrylän mukaan etenkin Internetin hyödyntäminen informaatiokanavana korostuu.

Töyrylän tapaustutkimuksessa tarkastellaan yhdeksää yritystä auto-, elektroniikka-, elintarvike- ja lääketeollisuudesta sekä kuljetusalalta. Esimerkkifirmat ovat niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin.

Kyse suurista rahoista

Viallisten tuotteiden poistaminen markkinoilta on tärkeää saada kohdennetuksi oikein, ja yrityksille kyse on suurista rahoista. Jos valmistuksessa yksi erä on mennyt pilalle, syntyy jättitappioita kerätä sen ohessa priimatavaraa takaisin varastoon.

Töyrylä tarjoaa esimerkin suuresta autonvalmistajasta, jolle takaisinkutsuista koituneet kustannukset ovat olleet enimmillään 700 miljoonaa markkaa vuodessa.

Elintarvikealalla taas ympäristötietoiset kuluttajat haluavat entistä yksityiskohtaisempaa tietoa tuotteista ja niiden alkuperästä.

Luomutuotemyyjän on syytä osoittaa, että raaka-aine on luomutilalta, ja lihanmyyjän että liha on peräisin terveistä eläimistä.

- Näkyvänä esimerkkinä tästä on se, että Suomessakin lehmillä on sarjanumerolaput korvassa. EU-maissa kerätään tietoja siitä, missä tilalla lehmä on kasvanut ja mitä tauteja sillä on ollut. Näin pyritään välttymään tilanteelta, että jonkin maan lihatuotanto joudutaan kokonaan poistamaan myynnistä.

Ilkka Töyrylä valmistui taannoin maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta, mutta jatkoi opintoja Teknillisessä korkeakoulussa. Joutsalaissyntyinen Töyrylä työskentelee nykyisin prosessikonsulttina.

STT-IA
1.4.1999


TALOUS -SIVULLE