Katupölystä iso riesa tänä keväänä

- Keväästä odotetaan hankalaa koko maassa, koska poikkeuksellisen runsaslumisen talven vuoksi katuja on jouduttu hiekoittamaan paljon, sanoo allergianeuvoja Erja Tommila.

Asiaa on jonkin verran auttanut se, että hiekkaa on kulkeutunut lumikuormien mukana myös kaatopaikoille, mutta Tommilan mukaan helppoa kevättä ei silti sovi odottaa.

Se, kuinka pahaksi pölykevät loppujen lopuksi äityy, riippuu paljon myös säistä. Sade sitoo pölyä, joten vähäsateinen kevät tietää isompaa kiusaa.

Tommila kertoo, että allergianeuvonnan puhelin on soinut tiuhaan jo viikon verran. Luuriin ovat tarttuneet eteläsuomalaiset, etenkin astmaa potevat pääkaupunkiseudun asukkaat.

- Pohjoisemmassa lumi sulaa myöhemmin. Esimerkiksi Rovaniemellä pölytilanne on pahimmillaan noin kuukautta myöhemmin kuin Helsingissä.

Astmaatikot ja sydänvikaiset kärsivät

Astmaatikkoja on noin viisi prosenttia suomalaisista, ja astman kaltaisia oireita on lisäksi noin kymmenellä prosentilla. Jonkinasteinen allergia on arviolta joka kolmannella suomalaisella.

Riskiryhmiin kuulumattomiakaan liika katupöly ei ilahduta - on epämiellyttävää, kun nenä tuhisee, hampaat narskuvat ja ikkunoihin kerääntyy ikävä mönjäkerros.

Tommila uskoo, että katupöly saattaa olla syynä allergiseen oireiluun useammin kuin luullaan.
- Minulla on sellainen näppituntuma, että jopa puolet niistä, jotka soittavat tänne ja kertovat alkaneensa oireilla siitepölyn vuoksi, oireilevatkin tosiasiassa katupölyn takia. Tämä johtunee siitä, etteivät katupölyn vaikutukset ole ihmisille niin tuttuja kuin siitepölyn.

Ysköksiä aiheuttava hienopölykimara

Katupöly ei muodostu pelkästä hiekoitussepelistä, vaan se on sekoitus vähän kaikkea ilmassa leijuvaa hienojakoista ainesta.

Pöly sisältää myös eläinten ulosteista jauhautuvaa eläinvalkuaista, siitepölyä, autojen nastarenkaiden katupäällysteistä irroittamaa kiviainesta sekä liikenteen päästöistä syntyneitä aineita kuten lyijyä.

Liikenne ja katujen harjaus nostattavat pienenpienet hiukkaset ilmaan, jolloin ne päätyvät hengitysilman myötä keuhkorakkuloihin. Ei-allergisenkin keuhkoputket ärsyyntyvät, ja elimistö pyrkii poistamaan pölyt yskimällä ja erittämällä limaa.

Tommilan mukaan katupölyn torjumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kunnat aloittavat katujen puhdistuksen heti, kun lumet ovat sulaneet. Harjauksessa pitäisi käyttää kosteutta mukana, sillä vaikka kuivaharjaus poistaa karkeajakoisemmat kiviainekset, niin hienopölyn se vain nostaa ilmaan.

- Kuivaharjauksesta ollaan kyllä pikkuhiljaa luopumassa kaikkialla, mutta varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kuivaharjauslaitteistoa on käytössä vielä paljonkin.

Tommila neuvoo astmaatikkoja välttämään kaupungilla liikkumista pahimpien pölypiikkien aikaan.
- Niille ikkunaostoksille kannattaisi lähteä mieluummin etukäteen. Ja jos asuu keskustassa, niin tuuletusikkunoihin ja venttiileihin voi hankkia suodattimet.

- Hengityssuojaimiakin on saatavilla, mutta kynnys niiden käyttämiseen on esteettisistä syistä ymmärrettävästi korkea.

STT-IA
1.4.1999