Koti, uskonto ja isänmaa voittivat vaaleissa

Mikäli vaalilupaukset pidetään, perhepoliittiset ratkaisut nousevat uudella tavalla eduskuntaan ja hallitusohjelmaan.

Ratkaisut, joita vaalikampanjassa esitettiin, kuten yhteisverotus ja perheministeriön perustaminen, saattavat kuitenkin Hollin mukaan olla ristiriidassa tasa-arvopoliittisten tavoitteiden kanssa.

Nainen nähdään vain perheolentona, mikä on ollut modernissakin muodossa oikeiston politiikan taustalla. Toisaalta kukaanhan ei väitä enää tosissaan, että naisten pitäisi jäädä kotiin, sanoo Holli.

Holli ennustaa yhteisverotuksen olevan sellaista sosiaalipolitiikkaa, joka voi johtaa eri naisryhmien väliseen ristiriitaan.

Yhteisverotuksella pyritään palkkaerojen tasaamiseen ja hyvitetään kotona olevaa.
- Itse en ole kauhean innostunut yhteisverotuksesta.

Yhteisverotuksesta luopuminen oli 1970-luvulla ensimmäinen tasa-arvopoliittinen toimenpide. Erillisverotus mahdollisti naisen itsenäisen työssäkäynnin.

- Kun asuin pari vuotta Norjassa 1990-luvulla, kokeilin siellä yhteisverotusta. Kyllä se käytännössä estää kotona olevan puolison työssäkäyntiä, sillä veroprosenttien rajat ovat niin alhaalla. Ei ole mahdollisuutta muuhun kuin pienipalkkaiseen osapäivätyöhön tai tilapäisiin töihin.

Holli ennustaa yhteisverotuksesta jopa kannustinloukkua naisille.

- Naiset kerta kaikkiaan ansaitsevat niin paljon vähemmän kuin miehet, joten usein perheessä nainen jää kotiin, jos siihen houkutellaan. Sehän on huomattu myös kotihoidon tuesta. Huonosti palkattujen naisten kannattaa jäädä kotiin hoitamaan lapsia.

- En väitä, että kotihoidon tuki pitäisi poistaa, mutta sillä on erilaisia seurauksia eri sosiaaliryhmille.

Yhtä mieltä, eri mieltä

Naiset ovat olleet 90-luvulla yhtä mieltä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta ja päivähoito-oikeudesta. Mielipiteet ovat selvästi jakautuneet mm. naisten asepalveluksesta ja kiintiöistä. Kiintiö onkin ollut hyvin paha sana Suomessa.

Vastustajien mielestä kyse on ollut epäpätevien naisten (päteviä naisia ei yksinkertaisesti voi olla niin paljon kuin miehiä) nostamisesta politiikkaan, puolustajien mielestä kyse on ollut poliittisen vastuun ja vaikuttamisen jakamisesta molempien sukupuolten kesken.

Isyyslomakiintiötä kannatti eduskuntavaalien tenteissä naispuoliset puoluejohtajat ja miespuoliset vastustivat. Ehkä naiset löytävät tässä vihdoin yhteisen kiintiösävelen.

Miehet ovat Hollin mielestä ymmärtäneet koko pappakiintiön ihan väärin. Ketäänhän ei siinä mallissa pakoteta isyyslomille. Se, joka ei käytä sitä, menettää vain porkkanan.

- Norjassa käytti viisi prosenttia miehistä isyyslomaa ennen kuin kiintiö tehtiin, lomille lähtijöiden määrä nousi sen jälkeen parissa vuodessa 75-80 prosenttiin. Tämä merkitsee paljon työmarkkinoilla, joilla naista on pidetty rasitteena äitiytensä ja vanhempainlomien vuoksi.

Naisasian hiljaiselossa

Suomessa eletään naisasian suhteen hiljaiseloa, arvelee Holli. Monet asiat ovat institutionalisoituneet hallinnossa, naistutkimuskin.

- On tasa-arvotavoitteita hallitusohjelmassa, on EU-direktiivejä, on Pekingin toimintaohjelmaa. Monet asiat ovat tulleet itsestäänselvyyksiksi sekä kansalaisten että kansanedustajien mielessä. Kenenkään ei tarvitse enää ajaa tasa-arvoa, kun se on virkamiesten työnä.

Näin tasa-arvoasiat menettävät näkyvyytensä ja elinvoimansa.

- Elämöintiä tarvitaan ja ruohonjuuritason tulisi olla vireä, jotta yläpäässä eli puolueissa, eduskunnassa ja hallituksessa alkaisi tapahtua. Eduskuntavaaleissa naiset lisäsivät edustustaan 74:een. Minkälainen joukko on sitten tasa-arvoa edistämässä, jos se katsotaan naisten hommaksi.

Holli pitää menestyksen syynä osittain europarlamentista palanneista vahvoja naisia, kuten Outi Ojalaa, Mirja Ryynästä, Sirkka-Liisa Anttilaa, Kirsi Pihaa.
- Tuttuja kasvoja on helppo äänestää.

Suomessa on aika avoin järjestelmä ehdokkaiden rekrytoinnissa. Julkkisnaisissa onkin ollut myös vetoa. Eduskuntaan nousivat esimerkiksi Leena Harkimo ja Tanja Karpela.

Holli ei oikein ymmärrä, miksi pidetään erityisen pahana, että entisiä missejä valitaan politiikan edushommiin.
- Sattuneista syitä misseys on Suomessa naisella sosiaalisen kohoamisen väylä, kun miehille se voi olla mäkihyppäys tai joku muu.

Johtuuko sitten siitä, että ehdokkaat voivat olla hyvännäköisiäkin, kun monet miehet ovat jo vuosia äänestäneet naisia. Vielä 50-60-luvulla nainen pääsi eduskuntaan nimenomaan naisten äänillä.

STT-IA
1.4.1999