Suomalaisyritykset sijoittaneet varovaisesti Venäjälle


Suomalaisten yritysten suorat sijoitukset Venäjälle kasvoivat rutkasti vv. 1995-1997, mutta silti moni muu maa investoi sinne paljon enemmän. Venäjältä ulkomaille paennut pääoma alkaa palata kotimaahan.

ETLA:n tutkija Inkeri Hirvensalo selvitti Venäjälle tehtyjä suoria sijoituksia. Suoria sijoituksia tehdään yleensä perustamalla uusi yritys tai ostamalla jo olemassa olevan yrityksen osakkeita.

Selvityksen mukaan Suomi ei kuulu Venäjälle eniten suoria sijoituksia tehneiden kymmenen maan joukkoon.

Tärkeimmät sijoittajamaat Venäjällä ovat olleet USA, Alankomaat, Sveitsi, Saksa, Britannia ja Ranska. Suurimpien sijoittajien joukkoon on ajoittain mahtunut myös Kypros, jonka arvellaan olevan eräs tärkeimpiä venäläisen pääoman sijoituskohteita lännessä.

- Tämä viittaa puolestaan siihen, että ulkomaille paennut venäläinen pääoma on alkanut paluunsa kotimaahan, mitä läntiset sijoittajat pitävät positiivisena merkkinä, Hirvensalo sanoo.

Vuonna 1997 USA oli selvästi suurin sijoittaja. Sen osuus kaikista suorista sijoituksista oli yli puolet.

Moskovan asema sijoituskohteena on voimistunut. Vuonna 1997 lähes 70 prosenttia Venäjälle tehdyistä ulkomaisista sijoituksista meni sinne. Myös Siperian öljyalueet ovat houkutelleet ulkomaisia sijoituksia.

Ulkomaiset sijoitukset Venäjälle kasvoivat kovasti vv. 1996-97. Ruplan devalvaatio kutisti sijoitusten kantaa, joka viime vuoden syyskuussa oli 11,5 miljardia dollaria.

Kansainvälisten selvitysten mukaan Venäjälle sijoittavien motiivina on avata uusia markkinoita yrityksen tuotteille.

Riskeistä huolimatta kiinnostava kohde

Suomen Pankin v. 1997 tekemän kyselyn mukaan Venäjällä toimi aktiivisesti 170 suomalaisessa omistuksessa olevaa yritystä. Suomalaisyritykset ovat rahoittaneet sijoituksensa valtaosin omista varoistaan.

Selvityksen mukaan suomalaiset pyrkivät Venäjä-sijoituksissaan enemmistöasemaan.
- Suurimpina käytännön hankaluuksina sijoituksia tehneet ovat kokeneet venäläiseen kirjanpitoon ja verotukseen liittyvät ongelmat, Hirvensano sanoo.

Viime syksyn talouskriisi on kiristänyt Venäjällä toimivien tytäryritysten rahoitustilannetta.
- Tähän on reagoitu karsimalla kustannuksia, muuttamalla tuotevalikoimaa sekä etsimällä uusia asiakasryhmiä, Hirvensalo sanoo.

Hirvensalon mukaan Venäjän markkinat ovat suurista riskeistään huolimatta kiinnostava sijoituskohde jatkossakin. Ruplan devalvaatio on myös laskenut kustannustasoa ulkomaihin verrattuna.

Toimialoittain näkymät vaihtelevat.
- Viime vuoden loppukuukausina näytti siltä, että pääasiassa kulutustavaroita tuottavilla aloilla tytäryritysten näkymät olivat suhteellisen optimistiset, Hirvensalo arvioi.

STT-IA
1.4.1999

TALOUS -SIVULLE