VVO:n Grass: Tuettu tuotanto pidettävä vähintään 15 000 asunnossa

Arava- ja korkotuen kautta tuettu asuntotuotanto on pudonnut aiemmasta 15 000-20 000 asunnosta runsaaseen 10 000 asuntoon.

Grass pitää tarpeellisena myös aravalainojen korkojen alentamista vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä asumiskustannusten pitämiseksi kohtuullisina, koska valtion asuntorahaston rahoitusasema kestää helposti tämän muutoksen. Uusien aravalainojen korko on ollut jo usean vuoden ajan 4 prosenttia.

Aravakorko on Grassin mielestä nykyisiin rahoituksen olosuhteisiin nähden korkea, kun kyseessä on sosiaalisin perustein tapahtuva asuntovuokraus. Uusien aravatalojen vuokrat ovat Grassin mukaan jo nousseet muun muassa tuotantokustannusten lisääntymisen vuoksi liian korkeiksi.

Grass arvosteli viime vuosina toteutettua tuetun asuntotuotannon alentamista. Sitä on perusteltu mm. tilan tekemisellä vapaarahoitteiselle omistusasuntotuotannolle, suhdannesyillä, korkeilla tuotannon hinnoilla ja sillä, että erityisesti aravarahat tarvitaan palkkaveron alentamiseen eli valtion menojen yleiskatteeksi.

- Asuntopolitiikka on nähty vain suhdanne- ja elinkeinopolitiikan yhtenä seurannaisena. Asuntopolitiikan hyvinvointiosa on itsessään jäänyt taka-alalle, hän huomautti.

Tuetun asuntotuotannon lasku ja kysynnän kasvu ovat Grassin mukaan kiristäneet tilannetta vuokramarkkinoilla samaan aikaan, kun tuotannon raju alentaminen on päätetty.

- Viime vuonna pelkästään aravavuokra-asuntoa haki 210 000 ruokakuntaa ja asunnon sai 73 000 hakijaa. Marraskuun lopulla vuokra-aravaa jonotti 106 000 hakijaa.

- Vastaavasti asumisoikeushakijoita oli jonossa 49 000 ruokakuntaa, sanoi Grass VVO:n vuosikertomuksen julkistamisen yhteydessä maanantaina.

Omistusasuntojen markkinoilla tilanne on Grassin mukaan lähes päinvastainen ja myytävistä asunnoista on niukkuutta vain joidenkin suurimpien kaupunkien avainalueilla.

- Viime vuonna tehtiin 79 000 vanhan omistusasunnon kauppaa, joista osakeasuntoja oli noin 65 000. Uusia asuntoja pyritään tuottamaan ja markkinoimaan erilaisilla rahoituspaketeilla, mutta niiden kysyntä on kokonaisuuteen nähden melko vaisua.

- Se johtuu ilmeisesti liian korkeasta myyntihintatasosta vanhojen asuntojen erittäin laajaan hintavalikoimaan nähden, Grass sanoi.

Liikevaihto liki miljardiin

VVO-yhtymän liikevaihto kasvoi viime vuonna 17 prosenttia ja nousi 967,5 miljoonaan markkaan.

Suurin osa liikevaihdosta eli 878 miljoonaa markkaa tuli asuntojen vuokrauksesta. VVO:n tulos ennen varauksia ja veroja nousi 82 miljoonaan markkaan. Konsernitaseen loppusumma oli 8 606 miljoonaa markkaa.

Viime vuoden lopussa VVO-konsernin omistuksessa oli 32 626 asuntoa, joista vuokra-asuntoja oli 26 595, asumisoikeusasuntoja 5 555 ja osaomistusasuntoja 476. VVO:n asuntokannasta valtion rahoitustuella tuotettuja on 31 218 ja vapaarahoitteisia 1 408 asuntoa.

Keskivuokra VVO:n aravavuokra-asunnoissa oli viime vuonna 41,15 markkaa neliömetriltä. VVO:n vuokra-asuntoja haki yhteensä noin 42 000 ruokakuntaa ja asunnon sai 4 979 hakijaa. Asumisoikeussopimuksia VVO teki 2 100 asuntoon, joista uusia oli 707.

VVO:n isännöinnissä oli viime vuoden lopussa yhteensä 2,8 miljoonaa huoneistoneliömetriä, mistä liiketilaa oli 14 prosenttia. Isännöityjen asuntojen kokonaismäärä oli 38 000 asuntoa.

STT-IA
1.4.1999