Suomalaiset saavat dioksiinia kalasta - Pitoisuudet eivät ylitä WHO:n raja-arvoja
Suomalaiset ovat syystä kauhistelleet belgialaisten ruokaskandaaleja ja halunneet luottaa entistä enemmän suomalaisen ruuan puhtauteen. Myrkkyjä kuten dioksiinia on silti meidänkin ravintoketjussamme, mutta äärimmäisen pieninä pitoisuuksina.Tästä on tutkimustuloksia toisin kuin monissa muissa EU-maissa. Toiveita on, että suomalaisten altistus vähenee kaiken aikaa ympäristön puhdistuessa.
Komissaari Erkki Liikasen mukaan EU:n yleisen elintarvikedirektiivin valmistelu on käynnistetty. Uusi direktiivi perustuisi periaatteeseen, että vain turvallista, terveellistä ja ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa saa päästää markkinoille ja myydä kuluttajille.
Ministeri Kimmo Sasi (kok.) puolestaan esitti harkittavana olevan erillisen Euroopan elintarviketurvallisuusviraston sijoittamista Suomeen. Molemmat toimet ovat seurausta alkuvuoden ruokaskandaaleista. EU:ssa nähtiin tarve arvioida uudelleen elintarvikkeita koskevia säännöksiä ja yhteisön päätöksentekoa.
Belgian dioksiinitapaus oli kesän kohu, joka testasi samalla elintarvikevalvonnan toimivuutta ja jäsenvaltioiden yhteistyötä. Suomalaisasiantuntijoiden mukaan dioksiinitapaus muistutti siitä, että erilaisia elintarvikelähteitä on valvottava siinä kuin elintarvikkeitakin.
Markkinoille levinneeseen rehurasvaan joutunut dioksiini kulkeutui eläintuotteisiin ja niistä saatuihin elintarvikkeisiin. Myrkytysoireita todettiin vain siipikarjassa, mutta pelkkä mahdollisuus supermyrkkynä tunnetun dioksiinin esiintymisestä eläimistä saatavissa elintarvikkeissa pelästytti eurooppalaiset kuluttajat.
Jäteöljyä rehussa
Eläinten rehun valmistuksessa käytettiin Belgiassa jäteöljyä, mahdollisesti käytöstä poistettuja muuntajaöljyjä, jotka sisältävät korkeita pitoisuuksia ihmiselle vaarallisia ympäristömyrkkyjä, PCB:tä ja dioksiineja. Eläimet söivät rehua ja myrkky kertyi niiden rasvakudokseen. Kuluttajat olivat syystä kauhuissaan ja viranomaiset tyrmistyneitä.
Suomen viranomaisista maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt asian johdosta maahantuontia koskevia päätöksiä.
Elintarvikevirasto asetti valtakunnalliseen myyntikieltoon sellaisia belgialaistuotteita, joiden puhtautta dioksiinin suhteen ei ole pystytty osoittamaan ja eläintautien seurannasta, ennaltaehkäisystä ja tutkimuksesta vastaava Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos EELA kehotti paikallisviranomaisia ryhtymään hygienialain mukaisiin toimiin asiassa.
Koska PCB on myrkyllinen yhdiste, josta korkeassa kuumuudessa syntyy myös dioksiineja, sen käyttö on ollut monessa maassa kielletty jo vuosia, Suomessa vuodesta 1989. Silti näitä erittäin pysyviä yhdisteitä löytynee vuosikausia ympäristöstämme ja elintarvikeketjusta sekä mm. jätteenpoltossa.
Belgialaisen jupakan seurauksena yritykset ovat pyytäneet todistuksia suomalaisten elintarvikkeiden dioksiinipitoisuuksista vientiä varten. Meillä on esittää tutkimustuloksia. Euroopan unionissa on useita jäsenmaita, joissa dioksiinitutkimusta ei ole tehty ollenkaan tai sitä on vasta ryhdytty tekemään.
Myrkyt kertyvät hyvin pieninä pitoisuuksina
PCB:n ja dioksiinien ns. puoliintumisajat ihmisen rasvakudoksessa ovat vuosia, jopa kymmenen vuotta. Ihmiset keräävät näitä myrkkyjä pieniä määriä päivittäin elimistön rasvakudoksiin.
Saastunutta ruokaa syöneen päivittäinen kertymä voi siis olla huomattava, mutta Elintarvikeviraston erikoistutkija Anja Hallikaisen mukaan elintarvikkeiden kautta ei ole mahdollista saada äkillisiä vakavia myrkytysoireita.
Saastuneen elintarvikkeen nauttimisesta ei seuraa pahoinvointia tai vakavaa kuolemaan johtavaa tilaa. Haittavaikutukset syntyvät vuosia jatkuvasta tai elinikäisestä altistumisesta.
Dioksiinit saattavat ihmisen rasvakudokseen kertyneenä edistää syövän syntymistä, vaikuttaa ihmisen hormonaaliseen kehitykseen tai vasta-ainemuodostukseen. Ne voivat aiheuttaa myös sikiövaurioita, käyttäytymishäiriöitä tai vaikuttaa ihon tai hampaiden kunnon heikkenemiseen. Myrkyt eivät poistu aineenvaihdunnan myötä elimistöstä.
Suurin lähde on kalat
Dioksiinipitoisuutta voidaan mitata mm. veren rasvasta tai äidinmaidosta. Ihmisen ruumiin keskimääräisen dioksiinikuormituksen tiedetään olevan 30-40 pg/g rasvaa laskettuna ns. kansainvälisinä toksisuusekvivalentteina. Arvo on lähellä alhaisinta pitoisuutta, jonka epäillään aiheuttava terveydellistä haittaa.
Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut korkeimmaksi siedettäväksi elintarvikkeiden kautta tulevaksi saantiarvoksi 1-4 pg/kg ruumiinpaino/päivä.
Suomalaisten dioksiinin saanti elintarvikkeista on alle 2 pg/kg ruumiinpaino/päivä. Elintarvikevirasto teetti Kansanterveyslaitoksessa vuonna 1991 ensimmäiset dioksiinitutkimukset suomalaisesta kalasta, silakasta ja kirjolohesta. Sen jälkeen on tutkittu myös muut peruselintarvikkeet, maito, liha ja kananmunat.
Vuonna 1998 saatiin tulokset kasviksista, marjoista ja viljasta sekä uusintatutkimuksia maidosta. Parhaillaan tutkitaan merikirjolohen dioksiinipitoisuuksia uudestaan.
Elintarvikeviraston erikoistutkija Anja Hallikaisen mukaan suomalaisten dioksiinin saanti elintarvikkeista on laskusuunnassa ympäristön puhdistumisen myötä. Suomessa 70 prosenttia dioksiineista tulee kalasta ja loput maitotuotteista. Kalasta silakan osuus on 30 prosenttia.
Erityisesti maidon uudet tulokset osoittavat Hallikaisen mukaan altistumisen vähentyneen. Hallikainen raportoi tilanteesta Elintarvikevalvonta -lehdessä.
Ruokamyrkytykset lisääntyivät
Ruokamyrkytysepidemioiden määrä Suomessa kasvoi sitä vastoin huomattavasti viime vuonna. Elintarvikeviraston rekisteriin ilmoitettiin 87 elintarvikkeista saatua ja kahdeksan talousvedestä johtunutta epidemiaa.
Myös sairastuneiden määrä nousi reilusti, tapauksia ilmoitettiin kymmenen tuhatta. Syitä löytyi kasviksista sekä liha- ja kalavalmisteista. Pavuista, salaatista ja ulkomaisista pakastemarjoista saatiin neljäsosa elintarvike-epidemioista. 86 prosenttia näistä alkoi joukkoruokailun yhteydessä ravintoloissa, työpaikkaruokaloissa tai erilaisissa tapahtumissa, talkoissa tai perhejuhlissa.
Elintarvikeviraston mukaan ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan ruuan tai talousveden nauttimisen välityksellä saatua tarttuvaa tautia tai myrkytystä. Tavallisimpia aiheuttajia ovat mikrobit, niiden tuottamat myrkyt, myrkylliset kasvit ja kemialliset aineet.
Syynä on usein ruuan tai veden virheellinen käsittely kuten riittämätön kuumennus tai jäähdytys sekä virheellinen säilytys- tai kuljetuslämpötila. Vesiepidemiat puolestaan osoittivat vesilaitosten vedenkäsittelyssä vakavia ongelmia.
Uudet kulutustottumukset lisäävät suomalaisten ruokamyrkytysten vaaraa, sillä viime vuonna todettiin useita papujen, simpukoiden ja ulkomaisten pakastemarjojen aiheuttamia myrkytyksiä.
MARGIT HARA
1.10.1999
