Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Nettirikollisuutta yritetään saada aisoihin



Nettirikosten määrä kasvaa, mutta myös poliisi on valppaana. Voimavaroja ja kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan kuitenkin lisää, muuten tulevaisuus voi näyttää entistä synkemmältä.


Nettirikollisuudella on monet kasvot. Mukaan mahtuu muun muassa pedofiliaa, laitonta pornoa, krakkerointia (cracking), petoksia, ohjelmapiratismia ja rotuvihan lietsontaa. Salakuljettajille ja rikollisliigoille netti tarjoaa oivallisen ja salausohjelmien avulla myös turvallisen viestintäyhteyden.

Nettirikollisuuden torjunta edellyttää poliisilta uuden teknologian hallintaa ja asialle vihkiytyneiden erikoisyksiköiden perustamista. Tähän esimerkiksi Suomen poliisin nykyiset voimavarat tuskin riittävät. Laitteet ovat kalliita ja koulutetuista ihmisistä on huutava pula.

Viranomaisten kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä nettirikollisuuden kansainvälisen luonteen vuoksi. Yhteistyö tarkoittaa yhteisiä poliisioperaatioita, kansainvälistä lainsäädäntöä ja sopimuksia rikollisten luovuttamisesta.

Sisäministeri Kari Häkämiehen mielestä EU-maiden pitääkin tehostaa muun muassa Internetin välityksellä tapahtuvan lapsipornografian tuottamisen ja välittämisen torjuntaa.

- Tässä tehtävässä onnistumista auttaa, jos kaikki jäsenmaissa lapsipornografian tutkintaan erikoistuneet asiantuntijat neuvoston suositusten mukaisesti muodostaisivat yhteisen 24 tuntia vuorokaudessa toimivan tutkintaverkoston, totesi Häkämies avatessaan keskiviikkona Wienissä kansainvälisen lapsipornografian vastaiseen toimintaan keskittyvän konferenssin.

Häkämiehen mukaan Suomi on sekä EU:n puheenjohtajana että huipputeknologian maana erittäin huolestunut Internetin käytöstä lapsipornografian tuottamiseen ja välittämiseen.

- EU:n jäsenmaat ovat ottaneet tämän rikollisuuden torjunnan suhteen merkittäviä edistysaskeleita, mutta tulevaisuudessa tämän alueen teknisten ja taktisten tutkijoiden koulutukseen pitää osoittaa lisää voimavaroja, Häkämies totesi.

Tietotekniikkarikokset kaiken kaikkiaan aiheuttavat Häkämiehen mukaan huomattavia taloudellisia tappioita EU:n alueella toimiville yrityksille.

- Toisin kuin tiedotusvälineissä annetaan ymmärtää tietotekniikkarikosten tekijät eivät ole nuoria hakkereita, jotka sattumanvaraisesti tunkeutuvat erilaisiin tietojärjestelmiin.

- Tosiasiassa tietotekniikkarikokset kohdistuvat useimmiten liikeyrityksiin ja aiheuttavat pelkästään EU:n alueella vuositasolla arviolta miljoonien eurojen vahingot yrityksille, arvioi Häkämies.


Poliisioperaatiot onnistuneet hyvin

Viime vuonna järjestettiin kansainvälinen operaatio "Katedraali" Ihmemaaksi kutsuttua pedofiilirengasta vastaan. Operaatioon osallistui viranomaisia 15 maasta. Pelkästään Englannissa takavarikoitiin 750 000 lapsikuvaa sekä suuria määriä CD-levyjä, videoita ja levykkeitä.

Operaatio osoitti, kuinka tärkeää on alustava tietojenvaihto viranomaisten kesken ja rikollisten keskinäisen varoitusjärjestelmän tukkiminen pidätyksiä tehtäessä. Poliisille olisi myös suurta hyötyä kansainvälisestä pedofiiliarkistosta.

Manchesterin poliisilla on meneillään parhaillaan operaatio "Kimbe", jossa poliisit jahtaavat brittiläisiä pedofiilejä uutisryhmiä seuraamalla. Kahden kuukauden aikana poliisilla on jo tunnistanut 19 epäiltyä pedofiiliä ja 20 000 kuvaa on takavarikoitu.

Manchesteriläinen poliisitarkastaja kertoi BBC:lle, että internetin seuranta paljasti suhteellisen lyhyessa ajassa sellaista toimintaa, jota poliisi ei olisi muuten huomannut. Jos epäillyt saadaan tuomiolle luvattoman kuvamateriaalin hallussapidosta, heidät merkitään poliisin pedofiilirekisteriin ja heidän toimiaan on vastedes paljon helpompi seurata.


Valvonnan ongelmia

Internetin valvonta on hankalaa ainakin kolmesta syystä: Internet on laaja ja viestien määrä on suuri, salausohjelmat ovat tehokkaita ja eri maiden lainsäädäntö on erilaista ja niiden tulkinta vaikeata.

Nettiviestinnän tehokas seuranta vaatii paljon henkilöresursseja. Sähköpostin ja uutisryhmien lisäksi käytössä on monenlaisia irq-, chat- ja Internet-puhelupalveluja. Myös vanha kunnon ftp-palvelu eli tiedostonsiirto on myös pomminvarma keino viestien ja pornokuvien välittämiseen.

Toiseksi digitaalinen viestintä on helppo salata salausohjelmilla, jotka ovat varsin tehokkaita. Koodien purkaminen edellyttää huippuohjelmia ja korkeaa tietotaitoa. Parhaimmat salausohjelmat ovat niin hyviä, että sanomien purkamien on likimain mahdotonta. Siksi esimerkiksi Yhdysvaltain viranomaiset ovat asettaneet salausohjelmille rajoituksia (Wassenaar-sopimus).

Kolmanneksi kotietsintää ja salakuuntelua koskeva lainsäädäntö asettaa poliisin toiminnalle tietyt rajat. Netin tekninen erikoisluonne ja kansainvälisyys aiheuttavat vaikeita laintulkinta- ja rajanveto-ongelmia. Tehtävä on mahdoton ilman kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä.

Tärkeää olisi saada aikaan yhtenäinen lainsäädäntö koskemaan kaikkia julkisia ja yksityisiä tietoverkkoja sekä posti- ja televiestintää. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.


Mikä maa, mikä laki?

Eräs erikoisongelma on kysymys siitä, missä maassa rikos on oikeastaan tapahtunut ja minkä maan lakeja on rikottu. Rikollisen käyttämä palvelinkone voi sijaita vaikka maapallon toisella puolen.

Englannissa sai heinäkuussa 28-vuotias liikemies Graham Waddon syytteen maan suurimman nettipornotoiminnan pyörittämisestä. Waddonilla oli Yhdysvalloissa suuri joukko www-sivustoja, joissa oli tarjolla perverssiä pornoa 25 punnan kuukausimaksua vastaan. Pelkästään yhden sivuston tuotto oli yli 1,5 miljoonaa puntaa vuodessa. Waddon hoiti toimintaa Englannista.

Hänen puolustuksensa esitti syytteen hylkäämistä, koska materiaalin julkaiseminen tapahtui Yhdysvalloissa. Tuomarin mielestä julkaiseminen tapahtui kuitenkin Englannissa, koska Weddon siirsi materiaalin verkkoon Englannissa ja poliisi imuroi sen verkosta Englannissa.


Tulevaisuus huolettaa

Nettirikollisuus kasvaa nopeasti. Esimerkiksi brittiläisten rikollisuuden torjuntaan erikoistuneen viranomaisen (National Criminal Intelligence Service, NCIS) mukaan Englannissa kirjattujen kyberrikosten määrä oli 12 000 vuonna 1997 ja vuonna 1998 jo 40 000. Osa kasvusta tietysti selittyy tehostuneella valvonnalla.

NCIS ei kuitenkaan pidä nettirikollisuutta niin vaarallisena tai levinneenä kuin tiedotusvälineissä helposti annetaan ymmärtää. Mutta ennaltaehkäisevät toimet ovat jo nyt tarpeellisia, jotta ongelmilta vältyttäisiin tulevaisuudessa. Jos nettirikoksista saatu hyöty on suuri ja kiinnijäämisen riski pieni, rikolliset valtaavat osan verkosta.

NCIS arvelee, että tulevaisuudessa netissä lisääntyvät muun muassa poliittisesti motivoidut rikokset ja taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi tehdyt tietoturvamurrot.

HEIKKI JANTUNEN
1.10.1999

Linkkejä:
Project Trawler, NCIS:n raportti nettirikoksista.


Politiikka -sivulle