Vuosikymmenien jättihanke yhä jäissä:

Pietarin keskeneräinen tulvapato ei suojaisi kaupunkia tuhotulvalta

Vuonna 1979 käynnistetty rakennushanke pysähtyi 90-luvun alkupuolella valtion rahapulan takia. Padon kohentaminen vaatisi alkuvaiheessa 150-200 miljoonaa dollaria.

Patohallinto on jo vuosikausia varoittanut siitä, että keskeneräinen rakennelma ei kykene suojaamaan kaupunkia ainakaan kokonaisuudessaan.

Lesogorovin mukaan suurtulva saattaisi pyyhkäistä osan padosta mereen, ja padonjäänteet saattaisivat tukkia osin myös kaupungin satamaan Kotlininsaaren eteläpuolitse johtavan laivaväylän. Väylän kohdalla padossa on liki kilometrin levyinen aukko.

Huolta lisää se, että tulvatuntijat ennustavat suurtulvien todennäköisyyden olevan lähivuosina aiempaa suurempi. Lesogorovin mukaan tulvariski kasvaa noin sadan vuoden sykleissä, ja nyt on jälleen käsillä riskialtis ajanjakso.

Pietarin kaupunginjohto onkin tänä syksynä ahkerasti muistuttanut Moskovaa rahantarpeesta.
- Kaikki päättäjät sanovat, että pato täytyy rakentaa, mutta Venäjän budjetissa ei riitä rahaa edes sosiaalisten velvoitteiden hoitoon, Lesogorov huomauttaa.

Tacis rahoittaa varoitusjärjestelmää

Morzashita rakentaa parhaillaan Tacis-rahojen ja hollantilaisten asiantuntijoiden turvin automaattista tulvavaroitusjärjestelmää.
- Jos emme voi suojata kaupunkia, voimme ainakin varoittaa tulvasta, hän sanoo.

Morzashitassa on rahapulan takia etsitty "halpisratkaisua" padon kohentamiseksi. Halvin ja nopein ratkaisu olisi vahvistaa ja korottaa Kotlininsaaren eteläpuolista pato-osuutta ilman kalliita sulkuportteja.

Avoimeksi jäisi edelleen laivaväylä, jonka alitse pitäisi rakentaa aikanaan ainakin puolen kilometrin mittainen tunneli.

Suomenlahden pohjoisrannalta Kotlininsaaren johtava pato-osuus on jo jotakuinkin valmis, mutta tulvan sattuessa pohjoisten sulkuporttien sulkeminen saattaisi aiheuttaa sortumia saaren eteläpuolella vesimassojen paineen kasvaessa.

Morzashitan kustannusarvio on lähetetty Venäjän hallituksen puitavaksi, jonka on määrä käsitellä kysymystä jälleen parin viikon kuluttua. Jos pato rakennettaisiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan, rahantarve nousisi 800 miljoonaan dollariin.

Ratkaisu liikennepulmiin

Lesogorovin mukaan padon kohentaminen tietäisi osaratkaisua myös Pietarin liikennepulmiin, kunraskas kansainvälinen tavaraliikenne voitaisiin ohjata patoa myöten kaupunkia kiertävälle väylälle.

- Luulen, että tämä kiinnostaa Suomea enemmän kuin Pietaria uhkaava tulvariski, Keitele-Päijänne -kanavan rakennustyömaan pääinsinöörinä 90-luvun alussa työskennellyt Lesogorov arvelee.

Hän muistuttaa, että Pietarin kautta Moskovaan kulkeva tavaraliikenne merkitsee tuloja myös Suomelle. Jos Pietarin liikenteellistä pullonkaulaa ei pystytä purkamaan, voivat maanteitse kulkevat tavaravirrat ohjautua muualle.

Lesogorovin mielestä Pietarin kiertotien rakentamisesta selvittäisiin nopeammin ja halvemmalla, jos liikenne kiertäisi patoa pitkin Pietarin eteläpuolitse.

Kilometrisen laivaväylän ylitys hoituisi autolautan avulla, ja Suomenlahden etelärannalla tavaraliikenne ohjattaisiin Pietaria laajassa kaaressa kiertävälle väylälle.

Vähälle käytölle jäänyt "betonitie" rakennettiin aikanaan sotilaskäyttöön, mutta se on sittemmin avattu siviililiikenteelle.
- Muut ratkaisut olisivat kalliimpia, Lesogorov arvioi viitaten suunnitelmiin rakentaa kiertotie maitse.

STT-IA
1.10.1999

Ulkomaat -sivulle