Sakkovilppi vaikeutuu:
Päiväsakot määrätään lokakuun alusta nettotulojen perusteella
Sakkovilppi vaikeutuu, mutta rehellisten suuri- ja keskituloisten päiväsakot alenevat, kun sakkojärjestelmän uudistus astuu voimaan lokakuun alussa. Lisäksi rikesakkoja kirjoitetaan vastedes aiempaa useammin, kun niiden käyttöalue laajenee.Uudistuksen häviäjiä ovat kaikkein pienituloisimmat, joiden päiväsakot jopa kaksinkertaistuvat, kun alin päiväsakko nousee 40 markkaan nykyisestä 20 markasta.
Vastedes päiväsakkojen rahamäärä lasketaan sakotettavan nettotuloista nykyisen bruttotulokäytännön sijaan.
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) sanoo, että uudistuksella pyritään lieventämään kohtuuttoman suurina pidettyjä ylinopeussakkoja.
Lisäksi päiväsakon määrääminen bruttotulojen
perusteella on katsottu periaatteellisesti vääräksi.
- Kohtuuttomana on pidetty juuri sitä, että
verottajallekin menevä tulojen osa on korottanut
sakkorangaistuksen suuruutta, huomauttaa
Koskinen.
Päiväsakkojen uusi laskemistapa johtaa siihen, että sakot laskevat kaikilla, joiden bruttotulot ylittävät 3 700 markkaa kuukaudessa. Kuukaudessa 5 000-30 000 markkaa bruttona tienaavien päiväsakkojen suuruus putoaa 23-30 prosenttia. Keskimäärin päiväsakot putoavat noin neljänneksen.
Päiväsakon minimin tuntuva korottaminen kuitenkin kaksinkertaistaa niiden päiväsakot, joilla ei ole tuloja. Koskisen mukaan lähes puolet korotuksesta johtuu inflaatiosta, sillä edellinen minimi 20 markkaa säädettiin jo vuonna 1985.
- Toisena perusteena on se, että uudessakaan järjestelmässä ei käytännön syistä ole päiväsakon rahamäärästä päätettäessä mahdollista ottaa huomioon verottomia tulonsiirtoja. Minimin korottaminen korjaa osaltaan tätä puutetta, Koskinen perustelee.
Vilpillisten sakot kovenevat
Vaikka teoriassa lähes kaikki päiväsakot alenevat, niin käytännössä monien kohdalla käy toisin sakkovilpin yleisyyden vuoksi. Sakkovilppi näet vaikeutuu, kun päiväsakkoja aletaan määrätä pääsääntöisesti verotustietojen perusteella.
- Yksinkertaisesti voidaan sanoa, että rehellisesti tulonsa ilmoittaneille sakot enimmäkseen alenevat - vilunkia harrastaneille taas kovenevat, Koskinen tiivistää.
Oikeus- ja sisäministeriöiden arvioiden mukaan valtiolta on tähän asti jäänyt saamatta joka viides sakkomarkka tulojen valehtelun vuoksi, vaikka sakkovilppi on vuoden alusta lähtien ollut rangaistava teko.
Lokakuun alun jälkeen sakkoa kirjoittava poliisi ei enää ole sakotettavan oman ilmoituksen varassa, vaan hän voi tarkistaa verotustiedot uudistuksen yhteydessä käyttöön otettavasta valtakunnallisesta tietokannasta. Järjestelmä tulee myös syyttäjien ja tuomioistuimien käyttöön.
Päiväsakot lasketaan uudistuksen jälkeen siten, että sakotettavan veronalaisista ansio- ja pääomatuloista vähennetään verot ja eräät maksut.
Lisäksi tuloista tehdään 1 500 markan peruskulutusvähennys, jonka tarkoitus on tasoittaa nettolaskentatavan suurituloisia suosivaa vaikutusta.
Yhden päiväsakon suuruus on yksi kuudeskymmenesosa näin lasketuista kuukausituloista.
Elatusvelvollisuus alentaa päiväsakkoa 15 markkaa elätettävää kohti. Vähintään 500 000 markan verotettava varallisuus sen sijaan nostaa päiväsakkoa 20 markkaa ja vähintään miljoonan markan varallisuus 40 markkaa.
Ylinopeuksista rikesakko yhä useammin
Uudistus laajentaa rikesakon käyttöaluetta. Muutos pääosin laskee ylinopeusrangaistuksia nykyisestä.
Vastedes ylinopeudesta voidaan määrätä rikesakko, kun nopeusrajoitus on ylitetty enintään 20 kilometrillä tunnissa. Nykyisin raja on 15 kilometriä tunnissa.
Rikesakkorajan nostamisen arvioidaan johtavan siihen, että rikesakko korvaa päiväsakon jopa yli kaksi kertaa nykyistä useammin.
Ylinopeudesta määrättävän rikesakon suuruus nousee nykyisestä 300 markasta 400-700 markkaan. Se, nostaako vai laskeeko uudistus sakon määrää yksittäistapauksessa, riippuu niin sakotettavan tuloista kuin rikottujen nopeusrajoitusten suuruudesta.
Lähinnä lakitekninen uudistus on se, että tärkeimmät liikennerikossäännökset keskitetään rikoslakiin. Rikoslakiin kootaan eri liikennemuotoja - tie-, vesi-, raide- ja ilmaliikennettä - koskevat keskeiset rangaistussäännökset.
Rikoslakiin tulevat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta myös nykyisiä liikennejuopumusrikoksia koskevat säännökset. Erillinen säännös ajoneuvon kuljettamisesta huumaantuneena kuitenkin kumotaan, ja vastedes se sisältyy rattijuopumussäännöksiin.
STT-MH
1.10.1999
