Valtio toimii huonona esimerkkinä
STTK:n tutkimus: Ylitöiden määrä kasvaa edelleen
Ylitöiden määrä työpaikoilla on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tekemän selvityksen mukaan lisääntynyt edelleen selvästi. Joka neljäs kyselytutkimukseen vastanneista toimihenkilöistä sanoo ylitöiden määrän lisääntyneen viime vuoden aikana.
78 prosenttia
ilmoittaa tekevänsä ylitöitä joko säännöllisesti tai
satunnaisesti. Kyselyyn vastasi keväällä vajaat 1
300 STTK:n jäsentä.
Selvityksen mukaan ongelmana ovat erityisesti
työnantajan laiminlyönnit ylitöiden teettämisessä.
Joka kolmas kyselyyn vastanneista sanoo
tehneensä korvauksettomia tai vain osittain
korvattuja ylitöitä. Rikkomukset ovat selvästi
yleisimpiä valtion piirissä.
STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung (sd.)
vaatiikin erityisesti julkisen sektorin työnantajia
noudattamaan lakia teettäessään henkilöstöllään
ylitöitä.
Swanljungin mukaan valtion työpaikoilla
on havaittu runsaasti puutteita ylitöiden
enimmäismäärien, kirjanpidon ja palkanmaksun
kohdalla. Henkilöstöltä ei myöskään useinkaan
kysytä omaa suostumusta ylitöiden tekemiseen.
- Miksi lainrikkominen on yleisintä valtiolla, jonka
pitäisi olla lain noudattamisessa esimerkkinä,
Swanljung ihmetteli tutkimuksen
tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Hän vaati tiukempaa valvontaa asialle mm. siksi,
että työssä jaksamiseen sekä työn ja
perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä
ongelmia saataisiin hoidettua.
Tulospalkkaukseen
suhtaudutaan epäillen
Yrityksissä lisääntynyt tulospalkkaus ei saa
STTK:laisten varauksetonta kannatusta. Valtaosa
(64 prosenttia) tulospalkkoja saaneista oli sitä
mieltä, että he haluaisivat vastaisuudessa
kehitettävän sopimuspalkkoja tulospalkkojen
sijasta.
Vastaajien mielestä palkkiot kyllä kannustivat
tekemään työtä nopeammin ja paremmin, mutta
sen kääntöpuolella oli liiallinen kiireen ja
suorituspaineiden lisääntyminen.
Lähes puolet vastaajista on kuitenkin kiinnostunut
osakkuudesta työskentelemässään yrityksessä
optiojärjestelyjen kautta.
Puheenjohtaja Esa Swanljungin mukaan
tulospalkkauksen epäkohdaksi koetaan ehkä se,
että laskusuhdanteessa suuri osa palkasta
leikkautuisi nopeasti pois.
Vain viidennes vastaajista oli ollut
tulospalkkauksen piirissä vuonna 1998.
Tulospalkkausta käytetään eniten teollisuudessa;
terveydenhoito- ja kunta-alalla alle viisi
prosenttia sanoi saaneensa tulospalkkiota.
Swanljung tukee yhden
vuoden sopimuskautta
Tulospalkkauksen pelisäännöistä sopiminen olisi
ollut yksi tupo-neuvotteluiden keskeisistä
kysymyksistä.
Swanljung korostaa, että asiasta -
kuten monista muistakin työelämän laadullisista
uudistuksista - on pyrittävä sopimaan seuraavalla
sopimuskierroksella, vaikka sopimukset
tehdäänkin nyt liittotasolla.
Swanljung sanoi kannattavansa mm. Metalliliiton
puheenjohtajan Per-Erik Lundhin (sd.) esittämää
vaatimusta siitä, että sopimukset tehtäisiin nyt
vain yhden vuoden mittaisiksi, jonka aikana
liittojen alakohtaisia ongelmia saataisiin purettua.
Keskityn sopimusmallin etuna olisi
puheenjohtajien mukaan ostovoimaa, taloutta ja
työllisyyskehitystä vakauttava vaikutus. Kesällä
julkaistun vastaavan kyselyn mukaan myös
enemmistö STTK:n jäsenistöstä kannatti tupoa tai
keskitettyä sopimuskierrosta.
Kysely vahvisti aiemmat tulokset, joiden mukaan
vasemmistopuolueet ovat jäsenkunnan mielestä
olleet toiminnassaan eniten palkansaajien asialla.
Vastaajista 43 prosenttia arvioi SDP:n hoitaneen
palkansaajien asioita erittäin tai melko hyvin.
Vasemmistoliiton kykyihin uskoi 31 ja
kokoomuksen 22 prosenttia. Keskustaan oli
tyytyväisiä 15 ja vihreisiin 13 prosenttia
vastaajista.
STT-IA
4.10.1999
Politiikka -sivulle
|