Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Valtio toimii huonona esimerkkinä

STTK:n tutkimus: Ylitöiden määrä kasvaa edelleen



Ylitöiden määrä työpaikoilla on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tekemän selvityksen mukaan lisääntynyt edelleen selvästi. Joka neljäs kyselytutkimukseen vastanneista toimihenkilöistä sanoo ylitöiden määrän lisääntyneen viime vuoden aikana.


78 prosenttia ilmoittaa tekevänsä ylitöitä joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Kyselyyn vastasi keväällä vajaat 1 300 STTK:n jäsentä.

Selvityksen mukaan ongelmana ovat erityisesti työnantajan laiminlyönnit ylitöiden teettämisessä. Joka kolmas kyselyyn vastanneista sanoo tehneensä korvauksettomia tai vain osittain korvattuja ylitöitä. Rikkomukset ovat selvästi yleisimpiä valtion piirissä.

STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung (sd.) vaatiikin erityisesti julkisen sektorin työnantajia noudattamaan lakia teettäessään henkilöstöllään ylitöitä.

Swanljungin mukaan valtion työpaikoilla on havaittu runsaasti puutteita ylitöiden enimmäismäärien, kirjanpidon ja palkanmaksun kohdalla. Henkilöstöltä ei myöskään useinkaan kysytä omaa suostumusta ylitöiden tekemiseen.

- Miksi lainrikkominen on yleisintä valtiolla, jonka pitäisi olla lain noudattamisessa esimerkkinä, Swanljung ihmetteli tutkimuksen tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Hän vaati tiukempaa valvontaa asialle mm. siksi, että työssä jaksamiseen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia saataisiin hoidettua.


Tulospalkkaukseen suhtaudutaan epäillen

Yrityksissä lisääntynyt tulospalkkaus ei saa STTK:laisten varauksetonta kannatusta. Valtaosa (64 prosenttia) tulospalkkoja saaneista oli sitä mieltä, että he haluaisivat vastaisuudessa kehitettävän sopimuspalkkoja tulospalkkojen sijasta.

Vastaajien mielestä palkkiot kyllä kannustivat tekemään työtä nopeammin ja paremmin, mutta sen kääntöpuolella oli liiallinen kiireen ja suorituspaineiden lisääntyminen.

Lähes puolet vastaajista on kuitenkin kiinnostunut osakkuudesta työskentelemässään yrityksessä optiojärjestelyjen kautta.

Puheenjohtaja Esa Swanljungin mukaan tulospalkkauksen epäkohdaksi koetaan ehkä se, että laskusuhdanteessa suuri osa palkasta leikkautuisi nopeasti pois.

Vain viidennes vastaajista oli ollut tulospalkkauksen piirissä vuonna 1998. Tulospalkkausta käytetään eniten teollisuudessa; terveydenhoito- ja kunta-alalla alle viisi prosenttia sanoi saaneensa tulospalkkiota.


Swanljung tukee yhden vuoden sopimuskautta

Tulospalkkauksen pelisäännöistä sopiminen olisi ollut yksi tupo-neuvotteluiden keskeisistä kysymyksistä.

Swanljung korostaa, että asiasta - kuten monista muistakin työelämän laadullisista uudistuksista - on pyrittävä sopimaan seuraavalla sopimuskierroksella, vaikka sopimukset tehdäänkin nyt liittotasolla.

Swanljung sanoi kannattavansa mm. Metalliliiton puheenjohtajan Per-Erik Lundhin (sd.) esittämää vaatimusta siitä, että sopimukset tehtäisiin nyt vain yhden vuoden mittaisiksi, jonka aikana liittojen alakohtaisia ongelmia saataisiin purettua.

Keskityn sopimusmallin etuna olisi puheenjohtajien mukaan ostovoimaa, taloutta ja työllisyyskehitystä vakauttava vaikutus. Kesällä julkaistun vastaavan kyselyn mukaan myös enemmistö STTK:n jäsenistöstä kannatti tupoa tai keskitettyä sopimuskierrosta.

Kysely vahvisti aiemmat tulokset, joiden mukaan vasemmistopuolueet ovat jäsenkunnan mielestä olleet toiminnassaan eniten palkansaajien asialla. Vastaajista 43 prosenttia arvioi SDP:n hoitaneen palkansaajien asioita erittäin tai melko hyvin.

Vasemmistoliiton kykyihin uskoi 31 ja kokoomuksen 22 prosenttia. Keskustaan oli tyytyväisiä 15 ja vihreisiin 13 prosenttia vastaajista.

STT-IA
4.10.1999


Politiikka -sivulle