Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Säteilyturvakeskus: Tokaimuran onnettomuus oli useamman laiminlyönnin yhteissumma



Tokaimuran ydinonnettomuus Japanissa oli useamman laiminlyönnin yhteissumma, arvioi johtaja Hannu Koponen Suomen Säteilyturvakeskuksesta. Maanantaina käytettävissä olevien tietojen perusteella hän näkee kolme ydinonnettomuuteen johtanutta pääsyytä.


Ensinnäkin kyseessä oli poikkeuksellinen työ koelaitoksessa.
- Laitos oli suunniteltu käsittelemään lievästi rikastettua uraania, mutta siinä käsiteltiin korkeasti rikastettua uraania.

Toisena pääkohdaksi näyttää Koponen mukaan paljastuvan puutteellinen riskien tiedostaminen koelaitoksen omistaman yhtiön johdon ja henkilöstön piirissä.

- Siitä oli seurauksena, että turvallisuusmääräyksiä laiminlyötiin. Ohjeisto oli puutteellinen ja jopa määräysten vastainen. Henkilöstö oli kokematonta.

Kolmanneksi pääkohdaksi Koponen toteaa edelleen käytettävissä olevien tietojen pohjalta, että ilmeisesti myös valvonnassa oli puutteita, koska laitos oli varsinaisen ydinteollisuuden ulkopuolella.

- Kyse oli varsinaisen ydinpolttoainelaitoksen kyljessä sijaitsevasta koelaitteistosta.


Kansallinen valvontakeskus avattiin

Säteilyturvakeskus (STUK) avasi maanantaina kansainvälisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) mukaisen kansallisen valvontakeskuksen Helsingissä.

Suomen valvontakeskus on ensimmäinen sopimuksen mukainen virallisesti avattu kansallinen valvontayksikkö. Suomessa sopimusta valvoo STUK yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Valvontakeskus aloitti toimintansa näin pari päivää ennen ydinkoekieltosopimuksen kansainvälistä voimaansaattamiskokousta, joka alkaa keskiviikkona Wienissä. Avajaisissa oli läsnä myös CTBT:n valmistelevan komission kansainvälisen tietokeskuksen johtaja Rashad Kebeasy.

Valvontaverkosto kattaa lähivuosina eri puolilla maailmaa 321 mittalaitetta ja 16 näytelaboratoriota. Suomessa valvontapisteitä on kaksi: STUK:n radionuklidilaboratorio Helsingissä ja Helsingin yliopiston seismologinen asema Sysmässä.


Mittaa kaikki radioaktiiviset hiukkaset

Vaikka STUK:n radionuklidilaboratorion päätehtävä on ydinkokeiden valvonta, sen kautta pystytään havaitsemaan myös Tokaimuran tyyppinen onnettomuus.

- Valvontaverkon kautta, varsinkin sitten kun se on kolmen tai neljän vuoden kuluttua valmis, pystymme kyllä havaitsemaan kaikki radioaktiiviset vuodot, toteaa ylitarkastaja Mika Nikkinen.

Ydinkoekieltosopimus astuu voimaan, kun riittävä määrä maita on ratifioinut sen. Allekirjoittajia on jo yli 150 ja ratifioijia yli 40, mukaan lukien Suomi. Niiden 44 valtion joukosta, joiden ratifiointi on edellytys sopimuksen voimaanastumiselle, puuttuvat vielä Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea.

Ydinkoekieltosopimusta valvotaan neljällä eri menetelmällä: seismologisesti, ilmakehää kuuntelemalla, meriä kuuntelemalla sekä ilmakehän radioaktiivisia hiukkasia mittaamalla. Kaikkiaan 337 mittausasemasta ilmakehää mittaa vain 16 asemaa, joukossa STUK:n asema.

Laboratoriossa analysoidaan sekä itse kerättyjä tai muiden sinne lähettämiä näytteitä. Yleisimmin ilmakehän näyte otetaan lentokoneella.

STT-IA
4.10.1999


Kotimaa -sivulle