Säteilyturvakeskus: Tokaimuran onnettomuus oli useamman laiminlyönnin yhteissumma
Tokaimuran ydinonnettomuus Japanissa oli useamman laiminlyönnin yhteissumma, arvioi johtaja Hannu Koponen Suomen Säteilyturvakeskuksesta. Maanantaina käytettävissä olevien tietojen perusteella hän näkee kolme ydinonnettomuuteen johtanutta pääsyytä.
Ensinnäkin kyseessä oli poikkeuksellinen työ
koelaitoksessa.
- Laitos oli suunniteltu
käsittelemään lievästi rikastettua uraania, mutta
siinä käsiteltiin korkeasti rikastettua uraania.
Toisena pääkohdaksi näyttää Koponen mukaan
paljastuvan puutteellinen riskien tiedostaminen
koelaitoksen omistaman yhtiön johdon ja
henkilöstön piirissä.
- Siitä oli seurauksena, että
turvallisuusmääräyksiä laiminlyötiin. Ohjeisto oli
puutteellinen ja jopa määräysten vastainen.
Henkilöstö oli kokematonta.
Kolmanneksi pääkohdaksi Koponen toteaa
edelleen käytettävissä olevien tietojen pohjalta,
että ilmeisesti myös valvonnassa oli puutteita,
koska laitos oli varsinaisen ydinteollisuuden
ulkopuolella.
- Kyse oli varsinaisen
ydinpolttoainelaitoksen kyljessä sijaitsevasta
koelaitteistosta.
Kansallinen valvontakeskus avattiin
Säteilyturvakeskus (STUK) avasi maanantaina
kansainvälisen ydinkoekieltosopimuksen (CTBT)
mukaisen kansallisen valvontakeskuksen
Helsingissä.
Suomen valvontakeskus on ensimmäinen
sopimuksen mukainen virallisesti avattu
kansallinen valvontayksikkö. Suomessa sopimusta
valvoo STUK yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.
Valvontakeskus aloitti toimintansa näin pari
päivää ennen ydinkoekieltosopimuksen
kansainvälistä voimaansaattamiskokousta, joka
alkaa keskiviikkona Wienissä. Avajaisissa oli
läsnä myös CTBT:n valmistelevan komission
kansainvälisen tietokeskuksen johtaja Rashad
Kebeasy.
Valvontaverkosto kattaa lähivuosina eri puolilla
maailmaa 321 mittalaitetta ja 16
näytelaboratoriota. Suomessa valvontapisteitä on
kaksi: STUK:n radionuklidilaboratorio Helsingissä
ja Helsingin yliopiston seismologinen asema
Sysmässä.
Mittaa kaikki radioaktiiviset hiukkaset
Vaikka STUK:n radionuklidilaboratorion päätehtävä
on ydinkokeiden valvonta, sen kautta pystytään
havaitsemaan myös Tokaimuran tyyppinen
onnettomuus.
- Valvontaverkon kautta, varsinkin sitten kun se
on kolmen tai neljän vuoden kuluttua valmis,
pystymme kyllä havaitsemaan kaikki
radioaktiiviset vuodot, toteaa ylitarkastaja Mika
Nikkinen.
Ydinkoekieltosopimus astuu voimaan, kun riittävä
määrä maita on ratifioinut sen. Allekirjoittajia on
jo yli 150 ja ratifioijia yli 40, mukaan lukien
Suomi. Niiden 44 valtion joukosta, joiden
ratifiointi on edellytys sopimuksen
voimaanastumiselle, puuttuvat vielä Intia,
Pakistan ja Pohjois-Korea.
Ydinkoekieltosopimusta valvotaan neljällä eri
menetelmällä: seismologisesti, ilmakehää
kuuntelemalla, meriä kuuntelemalla sekä
ilmakehän radioaktiivisia hiukkasia mittaamalla.
Kaikkiaan 337 mittausasemasta ilmakehää mittaa
vain 16 asemaa, joukossa STUK:n asema.
Laboratoriossa analysoidaan sekä itse kerättyjä
tai muiden sinne lähettämiä näytteitä. Yleisimmin
ilmakehän näyte otetaan lentokoneella.
STT-IA
4.10.1999
Kotimaa -sivulle
|