Yhdysvaltain kupla uhka maailmantaloudelle?
Jos kuplataloudesta pitäisi mainita käytännön esimerkki, niin Yhdysvallat nykytilassaan olisi sopiva ehdokas. Amerikkalaiset kotitaloudet elävät yli varojensa, maan vaihtotaseen alijäämä on paisunut ennätykselliseksi ja pörssikurssit keikkuvat huippukorkealla.Kuplan paisuminen ei ole vain amerikkalaisten, vaan koko maailmantalouden päänsärky. Niinpä brittiläinen laatulehti The Economist patistelikin viime viikolla Yhdysvaltain keskuspankkia nostamaan korkoja, jotta kupla voisi tyhjentyä maltillisesti eikä mittavan pörssiromahduksen kautta.
The Economist ei ole ainoa taho, joka näkee Wall Streetin kalliit osakkeiden hinnat suurimpana uhkana maailmantaloudelle. Varoituksen sanoja ovat lausuneet useat taloustieteilijät ympäri maailmaa.
Taivaita hipovat pörssikurssit tekee ongelmallisiksi nimenomaan se, että Yhdysvallat on kansantaloutena vahvasti velkaantunut.
Jos osakkeiden hinnat Wall Streetillä ropisevat yhtäkkiä rajusti alaspäin, amerikkalaisten kotitalouksien kulutus tyssää, mikä romahduttaa kysynnän ja ajaa suhdanteet laskuun.
- Maailmantalouden kannalta Yhdysvaltain taantuma olisi vaikea paikka, koska viime vuodet maailmantalouden kasvu on ollut Yhdysvaltain varassa. Sen paremmin Euroopasta kuin Japanistakaan ei ole uudeksi kasvuveturiksi, vaikka niiden taloudet elpyvätkin, ekonomisti Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta korostaa.
Keskuspankki paljon vartijana
Osakkeiden hinnat ovat nousseet Yhdysvalloissa tuntuvasti parina viime vuosikymmenenä. Kun New Yorkin pörssin Dow Jones -indeksi vielä hiljattain komeili yli 11 000 pisteen lukemissa, nousua vuodesta 1982 oli kertynyt huimat 1 300 prosenttia.
Yhdysvaltain mahdollisen kuplan puhkaisemisessa keskeinen asema on maan keskuspankilla Fedillä. Jos se onnistuu korkopäätöksissään, talouden ylikierrokset voivat tasaantua maltillisesti ilman suurta romahdusta.
Ellei näin onnellisesti käy, katseet kohdistuvat siinäkin tapauksessa Fediin. Monet ekonomistit uskovat keskuspankin pääjohtajalla Alan Greenspanilla olevan ässä hihassaan, vaikka Wall Street ajautuisi paniikkiin.
Harvardin yliopiston professori Gregory Mankiw
vakuutteleekin, että pörssiromahdus ei
raunioittaisi Yhdysvaltain taloutta.
- Fed löysäisi tuntuvasti rahapolitiikkaa ja
selviytyisimme takaiskusta ehjin nahoin, Mankiw
totesi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n
seminaarissa pari viikkoa sitten.
Usko Greenspanin kaikkivoipaisuuteen palautuu osaltaan viime syksyyn, jolloin Aasiasta alkanut rahoitusmarkkinoiden vellonta uhkasi syöstä koko maailmantalouden taantumaan, kunnes Fedin pääjohtaja nousi pelastajaksi.
Greenspan masinoi kolme perättäistä koronlaskua, jotka tyynnyttivät rahoitusmarkkinoiden myrskyaallot.
Myös Etlan Paavo Suni näkee Fedin keskeisessä asemassa, jos Yhdysvaltain ongelmat lähtevät paisumaan. Suni ei jaksa uskoa, että Euroopasta olisi ahdingon keskellä vastuunkantajaksi, vaikka amerikkalaiset sellaisia vaatimuksia esittävätkin.
- Euroopan kantti tuskin riittäisi vastuun ottamiseen. Euroopan keskuspankki pyrkisi todennäköisesti vain sopeutumaan tilanteeseen. Poliittiset johtajat taas voisivat pohtia koordinoituja toimia esimerkiksi G7-ryhmän piirissä, Suni toteaa.
Yhdysvaltain kasvu lyö ennätykset
Wall Streetin hulppea kurssinousu ei ole irrallinen ilmiö, vaan taustalla vaikuttaa Yhdysvaltain ennätyksellisen hyvä talouskehitys. Nousukautta on jatkunut yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1991, kun perättäisiä lihavia vuosia on aiemmin kertynyt keskimäärin kolmesta neljään.
Pitkään jatkuva kasvu synnyttää ennen pitkää talouteen pullonkauloja, jotka kiihdyttävät inflaatiota. Keskuspankki reagoi tähän korkoja nostamalla, mikä johtaa kasvun hiipumiseen.
Toistaiseksi inflaatio ei kuitenkaan ole lähtenyt laukkaamaan Yhdysvalloissa, vaikka työttömyys pysyttelee viiden prosentin alapuolella.
Suositun selityksen mukaan Yhdysvalloissa koettu matalan inflaation ja nopean kasvun yhdistelmä on seurausta "uuden talouden" esiinmarssista eli informaatioteknologian nousun tuomasta tuottavuuden kasvusta.
- Tuottavuuden kasvun ohella toinen pysyvämmin Yhdysvaltain talouskehitystä tukeva tekijä on maailmankaupan vapautuminen, Etlan Paavo Suni korostaa.
Näiden kahden ohella myös kolme muuta seikkaa eli raaka-aineiden hinnanlasku, muun maailmantalouden alavireisyys ja dollarin vahvuus ovat pitäneet Yhdysvalloissa inflaation kurissa ja pörssikurssit nousussa.
Nyt tilanne on toinen, kun raaka-aineet kallistuvat, muu maailmantalous elpyy ja dollari lipsuu asemistaan. Tämä muuttaa ajan mittaan Yhdysvaltain inflaationäkymiä, mikä lisää keskuspankin koronnoston todennäköisyyttä ja luo laskupaineita pörssikursseihin.
- Periaatteessa Fedin pitäisi lähiaikoina kiristää rahapolitiikkaansa, mutta eri asia kuinka paljon. Tehtävä on todella vaikea, eikä kukaan pysty sanomaan, miten pörssi päätöksiin reagoi, Suni toteaa.
STT-IA
1.10.1999
