Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Hyvinvointivaltion uhkana väestön ikääntyminen, alhainen työllisyysaste ja kansainvälinen verokilpailu

VATT kartoitti hyvinvointivaltion uhkia



Suomalaisen hyvinvointivaltion uhkia ovat työikäisen väestön väheneminen ja eläkeläisten määrän kasvu. Lisäksi verotussyistä pääomaa ja koulutettua väkeä voi siirtyä muihin maihin.


Toisaalta keskimääräisen eläkkeen ostovoima on huimasti lisääntynyt. Jos näin jatkuu, vastedes eläkeläiset voisivat tutkijoiden mukaan maksaa osan terveys- ja sosiaalipalveluistaan.Näitä kysymyksiä käsitellään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n vuosikirjassa.

Tutkijoita huolestuttaa tilanne, jossa puoli vuosisataa sitten syntyneet suuret ikäluokat tulevat kohta eläkeikään ja tarvitsevat terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka suomalaiset ovat tähän asti saaneet ilmaiseksi.

Tulevina vuosikymmeninä hoivaikäisten eli 80 vuotta täyttäneiden määrä kolminkertaistuu.

Toisaalta tutkijat muistuttavat, että keskimääräisen eläkkeen ostovoima on neljässä vuosikymmenessä yli viisinkertaistunut. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, keskimääräinen omaeläke nykyrahassa mitattuna olisi 30 vuoden kuluttua 10 000 markkaa.

Näin keskimääräistä eläkettä saava voisi tutkijoiden mukaan maksaa itse osan terveys- ja sosiaalipalveluistaan.

- Palvelumaksujen korotuksilla voidaan vaurastuvassa Suomessa turvata koko väestölle laadukkaat hyvinvointipalvelut, vaikka verotusta hieman kevennettäisiinkin, vuosikirjassa todetaan.


Työntekijöitä Puolasta

Vattilaiset uskovat, että Suomi välttää työvoimapulan, vaikka työikäinen väestö alkaa vähetä jo runsaan 10 vuoden kuluttua.
- Suuren laman jäljiltä työttömiä ja piilotyöttömiä on vieläkin yhteensä puolisen miljoonaa.

Lisäksi tutkijat ennustavat suomalaisten pysyvän vastaisuudessa nykyistä pidempään työelämässä, koska eliniän pitenemisen myötä myös kunto kohenee.

Kun EU laajenee itään, Suomi voi tutkijoiden mukaan saada työvoimaa myös Puolasta ja Virosta. Suomen elintaso houkuttelee tänne tulijoita.

Työmarkkinoilla pulmia vastedeskin aiheuttaa se, etteivät työttömien ja työtä haluavien tarpeet kohtaa. Tietotekniikan ammattilaisista on jo nyt ollut pulaa.


Alhainen työllisyysaste lisää syrjäytymisen vaaraa

Japani on tällä vuosikymmenellä nostanut työllisyysasteensa 60 prosentista 70 prosenttiin. Euroopassa on käynyt päinvastoin. Näin siitä huolimatta, että Japanissa väestö kirjan mukaan vanhenee vähintään yhtä voimakkaasti kuin Euroopassakin.

- Alhainen työllisyysaste jakaa väestön entistä selvemmin kahtia ja syrjäytymisen vaara kasvaa, kirjassa huomautetaan.

Työttömyys on kohdannut rankimmin matalapalkkaisia. Tutkijat korjaisivat tilannetta nostamalla heidän tuottavuuttaan. Se on kuitenkin vaikea ja hidas tie.

- Riittävän koulutustason aikaansaaminen on pitkä prosessi. Vaihtoehtona on palkkojen alentaminen, mutta tässä tulevat vastaan minimipalkat ja sosiaaliturvan taso.

Varteenotettavana lääkkeenä kirjoittajat pitävät työvoimakustannusten uusjakoa niin, että matalapalkkaisten työvoimakustannuksia alennetaan ja korkeampipalkkaisten vastaavasti lisätään. Tämäkään ei ole ongelmatonta tuottavuuden nousun kannalta.

STT-MH
1.10.1999


Politiikka -sivulle