Alueiden kehityserot kasvavat edelleen
Alueiden kehitys on edelleen eriytymässä. Keskusseuduilla toiveet paremmasta ovat selvästi suuremmat kuin muissa kunnissa. Ero on kasvanut kahden viimeisen vuoden aikana, ilmenee Sisäministeriön tuoreesta aluebarometristä.Myös maakuntien väliset erot ovat kasvamassa. Useissa Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnissa kehitys paranee ripeästi. Myönteisimmät näkymät ovat Ahvenanmaalla, Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä.
Synkimmät kehitysnäkymät ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa, tosin Pohjois-Pohjanmaalla odotukset ovat valoisat. Erityisesti Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Lapin tilanne näyttää huonolta.
Kuntatyypeittäin paras kehitys on edelleen suurissa keskuksissa, esikaupunkikunnissa ja teollisuuskeskuksissa. Myös maaseudun pendelikuntien näkymät ovat edelleen valoisat. Alkutuotantokuntien kehitys näyttää heikentyvän lähivuosina.
Kuntien rahoitustilanne helpottunut - verotulokehitys odotettua parempi
Kuntien rahoitusaseman arvioidaan olevan aikaisempaa parempi. Rahoitustilanne huolestuttaa edelleen eri puolilla maata, mutta esikaupunkikuntia lukuun ottamatta ongelmat ovat vähäisemmät kuin keväällä.
Parhaat näkymät ovat suurissa keskuksissa ja teollisuuskeskuksissa, synkimmät alkutuotantokunnissa. Varsinkin Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Maarianhaminan seudulla kuntien taloustilanne näyttää nyt hyvältä.
Kuntien verotulokehitys on ollut odotettua parempaa. Vuosina 1999-2000 verotulojen kasvu on suurinta teollisuuskeskuksissa, esikaupunkikunnissa sekä suurissa keskuksissa.
Myönteinen muutos on kuitenkin toteutumassa teollistuneissa maaseutukunnissa ja maaseudun pendelikunnissa. Maaseutukeskuksissa ja alkutuotantokunnissa verotuloja kertyy muita kuntia vähemmän.
Kuntien arvioidaan suhtautuvan varsin kielteisesti tuloveroprosentin nostamiseen kahden seuraavan vuoden aikana. Suurimmat paineet korotuksille ovat alkutuotantokunnat. Kunnat ottavat velkaa varsin vähän tänä vuonna.
Vuonna 2000 velanotto kasvaa erityisesti maaseudun pendelikunnissa, teollistuneissa maaseutukunnissa sekä alkutuotantokunnissa.
Kunnat tasapainottavat talouttaan vuonna 2000 erityisesti korottamalla maksuja. Myös käyttöomaisuutta realisoidaan ja investointeja vähennetään useissa kunnissa.
Kiinteistöverotusta kiristetään yleisemmin kuin korotetaan tuloveroprosenttia. Henkilöstömenojen supistamiseen turvaudutaan harvemmin. Seuraavan 2-3 vuoden aikana verojen korotusten merkitys kuntien talouden tasapainotuksessa kasvaa koko maassa.
Sen sijaan henkilöstön irtisanomiseen tai lomauttamiseen suhtaudutaan edelleen varsin kielteisesti useimmissa kunnissa.
Kunnat pyrkivät tiivistämään suhteita elinkeinoelämään
Kuntien yhteistyö sujuu edelleen varsin hyvin koko maassa. Suurimmat toiveet ovat Porin ja Maarianhaminan seuduilla. Myös pääkaupunkiseudun ja Kanta-Hämeen yhteistyönäkymät ovat edelleen hyvät.
Sen sijaan Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen seudulla vaikeuksien arvioidaan kasvavan, näissä toiveet ovat huonoimmat syksystä 1991. Kuntien päättäjät korostavat erityisesti seutukunnallisen yhteistyön merkitystä sekä suhteita elinkeinoelämään.
Maakunnallisen yhteistyön merkitys on vähentynyt koko ajan syksystä 1996. Suurissa keskuksissa kansainvälisiin yhteyksiin panostetaan muita kuntia enemmän.
Kuntien päättäjät arvioivat Suomen EU-jäsenyyden vaikuttavan myönteisesti erityisesti elinkeinoelämän kehittymiseen, mutta entistä enemmän myös kunnan omaan toimintaan.
Myönteisyys on kasvanut eri tyyppisissä kunnissa, mutta edelleen EU-jäsenyydestä hyötyvät eniten suuret keskukset, teollisuuskeskukset ja esikaupunkikunnat.
Alkutuotantokunnissa, joissa aikaisemmin jäsenyyteen on suhtauduttu kielteisesti, näkemykset ovat muuttuneet myönteisemmiksi.
Työttömyys helpottaa vuosina 1999-2000
Työllisyyskehitys paranee tänä ja ensi vuonna, näkymät ovat valoisammat kuin viime keväänä.
Itä-Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla sekä Lahden seudulla lähes kaikki vastaajat arvioivat työttömyyden helpottavan tänä vuonna.
Satakunnan ja Ahvenanmaan työllisyyskehitys on muita maakuntia heikompi molempina vuosina.
Asuntorakentamisen arvioidaan lisääntyvän vuosina 1999-2000. Suurimmat kasvuodotukset ovat suurissa keskuksissa, teollisuuskeskuksissa ja esikaupunkikunnissa.
Varsinkin Porvoon ja Hämeenlinnan seuduilla asuntorakentaminen on vilkasta, ensi vuonna myös Lahden seudulla.
Teollisuuden investoinnit lisääntyvät tänä vuonna, mutta kasvu hidastuu vuonna 2000. Kaupan ja palvelujen investoinnit vilkastuvat tänä vuonna lähinnä keskusseuduilla, ensi vuonna kehitys heikentyy yleisesti.
Kuntien päivähoitotilanne näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä. Sen sijaan vanhusten hoidon ja terveydenhoidon ongelmat ovat selvästi suuremmat.
Vanhusten hoitopalvelut askarruttavat erityisesti teollisuuskeskusten ja maaseutukeskusten päättäjiä, näkymät ovat huonoimmat Vaasan seudun ulkopuolella sekä pääkaupunkiseudulla.
Terveydenhoidon tilanne on huolestuttavin keskusseutujen ulkopuolella, varsinkin Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanmaalla.
IA
13.12.1999
