Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Amnesty: Suomi piti ihmisoikeusasioita esillä kiitettävästi



Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International sanoo Suomen hallituksen suoriutuneen ihmisoikeuskysymysten hoidossa suhteellisen hyvin EU-puheenjohtajuuskaudellaan.


Suomi on tarttunut moniin Amnestyn esittämiin ongelmiin ja usein myös toiminut Amnestyn suositusten mukaisesti. Silti Amnesty katsoo, että hallitus olisi voinut tehdä ihmisoikeuskysymyksissä enemmän ja viedä asioita pitemmälle.

- Institutionaalisten kysymysten hoidossa eli pitkän aikavälin toiminnassa ja järjestelmän kehittämisessä Suomen kausi menee reilusti plussan puolelle.

- Mutta maakohtaisiin konkreettisiin tilanteisiin puuttumisessa Suomi sen sijaan olisi voinut paneutua asioihin enemmän ja ajaa aktiivisemmin ihmisoikeuksien toteutumista, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Erityistä kiitosta Suomi saa EU:n historian ensimmäisen ihmisoikeusraportin laatimisesta, kuolemanrangaistuksen vastaisesta työstä ja asevientiraportin julkistamisesta.

Amnesty kiitteli virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä myös yleisemmin heidän halukkuudestaan järjestön näkökantojen kuuntelemisessa ja eri hankkeiden etenemisestä kertomisessa.


Risuja Kosovosta, Venäjästä ja Itä-Timorista

Amnesty arvostelee EU:ta ja laajemmin koko kansainvälistä yhteisöä siitä, että ihmisoikeuksien suojelussa ei Kosovossa onnistuttu. Ihmisoikeusloukkaukset ovat Kosovossa edelleen arkipäivää.

EU:n jäsenmaat eivät ole olleet valmiita tarjoamaan rauhanoperaatioon riittävästi poliiseja, Kosovossa ei edelleenkään ole toimivaa oikeusjärjestelmää eikä sotarikoksista epäiltyjä ole saatu toimitetuksi sotarikostuomioistuimen eteen.

Myös Venäjän ihmisoikeustilanteen kohentamisen suhteen Suomen puheenjohtajuuskauden ansiot näyttävät Amnestyn mukaan laihoilta: julkilausumissa ja puheissa ihmisoikeusongelmat kyllä huomioidaan, mutta käytännön toimenpiteet ovat vähäisiä. Tämä pätee erityisesti Tshetshenian sotaan suhtautumisessa.

Suomen reagointi Itä-Timorin kärjistyneeseen tilanteeseen oli Amnestyn mukaan hyvin välinpitämätön. Tiukka vaatimus EU:n puheenjohtajamaalta puolisotilaallisten joukkojen aseistariisumiseksi olisi järjestön mukaan saattanut hyvinkin vaikuttaa tapahtumien kulkuun.

- Itä-Timor on Suomen puheenjohtajakauden valtava miinus. Suomella oli tilanteessa vaikutusvaltainen rooli, valtiojohdolla hyvät suhteet Indonesian viranomaisiin ja Suomen voimakas vastalause olisi saattanut muuttaa lopputuloksen hyvinkin toisenlaiseksi, Johansson sanoo.

Elokuussa puolisotilaalliset joukot tuhosivat Itä-Timorin ja sadattuhannet ihmiset joutuivat pakenemaan kodeistaan.


Teloitusten vastustaminen rohkea teko

Suomi sai Amnestyltä kehuja erityisesti EU:n ihmisoikeuksiin liittyvien institutionaalisten rakenteiden kehittämisestä.

Esimerkiksi EU:n ensimmäisen ihmisoikeusraportin julkaiseminen ja ihmisoikeusfoorumin kutsuminen koolle olivat merkittäviä tekoja, sillä ne vakiinnuttivat uusia ihmisoikeuksiin liittyviä käytäntöjä EU:n sisällä.

- Vaikka raportin sisällössä oli puutteita, se institutionalisoi käytännön, jonka mukaan raportteja tuotetaan ja foorumi kutsutaan koolle tulevaisuudessakin. Tämä on iso ja merkittävä askel, Johansson painottaa ja lisää tilanteen olleen lähes sama EU:n ensimmäisen asevientiarviointiraportin suhteen.

- On valtavan positiivista, että Suomi on määrätietoisesti halunnut edistää avoimuutta ja julkista keskustelua julkaisemalla tällaisia raportteja, Johansson kehuu.

Suomen puheenjohtajuuskauden rohkeimmaksi teoksi Amnesty nimittää kuolemanrangaistuksen vastustamiseksi tehtyä työtä.

Suomi ajoi YK:n yleiskokouksessa voimakkaasti päätöslauselmaa, jossa vaadittiin teloitusten maailmanlaajuista lakkauttamista. Päätöslauselmasta kuitenkin luovuttiin, sillä sen läpimeno toivotulla tavalla vaikutti epävarmalta.

- Rohkeutta kuitenkin osoitti se, että Suomi uskalsi ottaa riskin, vaikka läpimeno ei ollutkaan selvää, Johansson tähdentää.

STT-MH
10.12.1999


Politiikka -sivulle