Amnesty: Suomi piti ihmisoikeusasioita esillä kiitettävästi
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International sanoo Suomen hallituksen suoriutuneen
ihmisoikeuskysymysten hoidossa suhteellisen hyvin EU-puheenjohtajuuskaudellaan.
Suomi on tarttunut moniin Amnestyn esittämiin
ongelmiin ja usein myös toiminut Amnestyn
suositusten mukaisesti. Silti Amnesty katsoo, että
hallitus olisi voinut tehdä
ihmisoikeuskysymyksissä enemmän ja viedä
asioita pitemmälle.
- Institutionaalisten kysymysten hoidossa eli
pitkän aikavälin toiminnassa ja järjestelmän
kehittämisessä Suomen kausi menee reilusti
plussan puolelle.
- Mutta maakohtaisiin
konkreettisiin tilanteisiin puuttumisessa Suomi
sen sijaan olisi voinut paneutua asioihin
enemmän ja ajaa aktiivisemmin ihmisoikeuksien
toteutumista, sanoo Amnestyn Suomen osaston
toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Erityistä kiitosta Suomi saa EU:n historian
ensimmäisen ihmisoikeusraportin laatimisesta,
kuolemanrangaistuksen vastaisesta työstä ja
asevientiraportin julkistamisesta.
Amnesty kiitteli virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä
myös yleisemmin heidän halukkuudestaan
järjestön näkökantojen kuuntelemisessa ja eri
hankkeiden etenemisestä kertomisessa.
Risuja Kosovosta, Venäjästä ja Itä-Timorista
Amnesty arvostelee EU:ta ja laajemmin koko
kansainvälistä yhteisöä siitä, että ihmisoikeuksien
suojelussa ei Kosovossa onnistuttu.
Ihmisoikeusloukkaukset ovat Kosovossa edelleen
arkipäivää.
EU:n jäsenmaat eivät ole olleet
valmiita tarjoamaan rauhanoperaatioon riittävästi
poliiseja, Kosovossa ei edelleenkään ole toimivaa
oikeusjärjestelmää eikä sotarikoksista epäiltyjä
ole saatu toimitetuksi sotarikostuomioistuimen
eteen.
Myös Venäjän ihmisoikeustilanteen kohentamisen
suhteen Suomen puheenjohtajuuskauden ansiot
näyttävät Amnestyn mukaan laihoilta:
julkilausumissa ja puheissa ihmisoikeusongelmat
kyllä huomioidaan, mutta käytännön toimenpiteet
ovat vähäisiä. Tämä pätee erityisesti
Tshetshenian sotaan suhtautumisessa.
Suomen reagointi Itä-Timorin kärjistyneeseen
tilanteeseen oli Amnestyn mukaan hyvin
välinpitämätön. Tiukka vaatimus EU:n
puheenjohtajamaalta puolisotilaallisten joukkojen
aseistariisumiseksi olisi järjestön mukaan
saattanut hyvinkin vaikuttaa tapahtumien
kulkuun.
- Itä-Timor on Suomen puheenjohtajakauden
valtava miinus. Suomella oli tilanteessa
vaikutusvaltainen rooli, valtiojohdolla hyvät
suhteet Indonesian viranomaisiin ja Suomen
voimakas vastalause olisi saattanut muuttaa
lopputuloksen hyvinkin toisenlaiseksi, Johansson
sanoo.
Elokuussa puolisotilaalliset joukot tuhosivat
Itä-Timorin ja sadattuhannet ihmiset joutuivat
pakenemaan kodeistaan.
Teloitusten vastustaminen rohkea teko
Suomi sai Amnestyltä kehuja erityisesti EU:n
ihmisoikeuksiin liittyvien institutionaalisten
rakenteiden kehittämisestä.
Esimerkiksi EU:n ensimmäisen ihmisoikeusraportin
julkaiseminen ja ihmisoikeusfoorumin kutsuminen
koolle olivat merkittäviä tekoja, sillä ne
vakiinnuttivat uusia ihmisoikeuksiin liittyviä
käytäntöjä EU:n sisällä.
- Vaikka raportin sisällössä oli puutteita, se
institutionalisoi käytännön, jonka mukaan
raportteja tuotetaan ja foorumi kutsutaan koolle
tulevaisuudessakin. Tämä on iso ja merkittävä
askel, Johansson painottaa ja lisää tilanteen
olleen lähes sama EU:n ensimmäisen
asevientiarviointiraportin suhteen.
- On valtavan positiivista, että Suomi on
määrätietoisesti halunnut edistää avoimuutta ja
julkista keskustelua julkaisemalla tällaisia
raportteja, Johansson kehuu.
Suomen puheenjohtajuuskauden rohkeimmaksi
teoksi Amnesty nimittää kuolemanrangaistuksen
vastustamiseksi tehtyä työtä.
Suomi ajoi YK:n
yleiskokouksessa voimakkaasti päätöslauselmaa,
jossa vaadittiin teloitusten maailmanlaajuista
lakkauttamista. Päätöslauselmasta kuitenkin
luovuttiin, sillä sen läpimeno toivotulla tavalla
vaikutti epävarmalta.
- Rohkeutta kuitenkin osoitti se, että Suomi
uskalsi ottaa riskin, vaikka läpimeno ei ollutkaan
selvää, Johansson tähdentää.
STT-MH
10.12.1999
Politiikka -sivulle
|