Tshetshenian kriisi on myös propagandasotaa
Yleisen mielipiteen merkitys poliitikkojen käyttäytymiseen ja pelivaraan on ratkaisevan tärkeää myös Venäjällä. Niinpä Venäjän tiedotusministeriö ja armeija ovat kiinnittäneet uudella tavalla huomiota myös tämänkertaiseen Tshetshenian sotaan. Armeija on muodostanut oman sotaan keskittyneen tiedostusosasto, kuten myöskin maan tiedotusministeriö.Edellisessä Tshetshenian sodassa (1994-96) Venäjän armeija kärsi suuria tappioita ja sota sai vastaansa Venäjän yleisen mielipiteen. Venäjän media kuvasi laajasti taistelutoimia eikä venäläisten tappioita koskevia kuvauksia säästelty. Tätä virhettä ei nyt aiota uusia.
Tällä kertaa Venäjän tiedotusvälineet eivät pääse elämöimään armeijan tappioilla, koska asevoimien johto varoo tällä kertaa visusti tiedottamasta todellisista menetyksistä ja väheksyy systemaattisesti menetyksiä.
Sodan poliittiseen kulkuun vaikuttavat myös lähestyvät duuman- ja presidentinvaalit. Duuman vaalit pidetään joulukuun 19. päivänä ja presidentinvaalit puolestaan ensi kesäkuussa. Vaalitaisteluaseeksi Tshetshenian kriisi ei kuitenkaan ole päässyt.
Sodan ollessa vielä kohtuullisen suosittua ja sotaa käyvän pääministeri Vladimir Putin sitäkin suositumpi, ei poliittia äänenpainoja sodasta irtautumiseksi juuri kuulu.
Russia Today -lehden mielipidemittaukset kuitenkin osoittavat, etteivät Tshetshenian sotatoimet nauti kansalaisten varauksetonta kannatusta. Jos sodan kannatus entisestään laskee esimerkiksi henkilötappioita koskevien oikeiden tietojen tullessa julkisuuteen, saattaa Putinille tulla hyvinkin kiire kriisin saamiseksi päätökseen.
Kriisn päätös ei nopeastikaan saavutettuna saata olla onnellinen, sillä tshetsheenitaistelijat ovat presidentti Aslan Mashadovin suulla ilmoittaneet vetäytyvänsä vuosille ja siirtyvänsä käymään täysimittaista sissisotaa. Tämä hyvinkin todennäköinen tilanne edellyttää sitä, että Venäjä joutuu jättämään maahan huomattavia miehitysjoukkoja.
Tshetsenian sotaan liittyvässä tiedotustoiminnassa eli propagandassa Venäjä on ottanut oppia länsimaiden Persianlahden ja Kosovon sodista saamista kokemuksista. Venäjän asevoimilla on oma tiedottaja, joka järjestää kahdesti päivässä virallisia tiedotustilaisuuksia.
Tiedotusorganisaatiolla on myös omat www-sivut (www.infocentre.ru), joihin virallinen tieto sodasta kootaan. Näillä sivuilla, kuten muussakaan venäläisessä kielenkäytössä, ei koskaan puhuta tshetsheenitaistelijoista, vaan "terroristeista" ja "bandiiteista".
Tiedotusministeriö pitää kahdesta päivässä NATO:lta apinoidun mallin mukaisesti tilannekatsauksen ja tarjoaa tilaisuuden kenraalien haastattelemiseen. Tiedotusmonopolia ylläpidetään siten, että muita haastatteluja ei anneta. Myöskään omien joukkojen tappiotietoja ei julkaista.
Venäjän tiedotusmonopolia helpottaa se, ettei toimittajilla ole pääsyä tshetsheenien miehittämille alueille. Venäjä ei myöskään päästä toimittajia hallussaan pitämälle sotatoimialueelle muuten kuin omien tiedotusupseereidensa valvonnassa ja valittuihin kohteisiin.
Venäjä syyttää edelleen tshetsheenejä taannoisista Moskovan pommiräjähdyksistä ja panttivankien ottamisesta. Tshetsheenikomentajat ovat kiistäneet kaikki yhteytensä Moskovan räjähdyksiin. Tiedotusministeriö syyttää www-sivuillaan tshetsheenejä siitä, että nämä valmistelisivat Osama bin Ladenin johdolla kemiallisten aseiden käyttöä venäläisiä vastaan.
Tshetsheeneiden sotaherrojen väitetään niin ikään harjoittavan mielivaltaa, summittaisia teloituksia sekä vainoavan Tshetsheniassa asuvaa venäläisväestöä. Tshetshenian presidentti Mashadovin vaimo ja perhe taas nauttivat venäläisesti vieraanvaraisuudesta tuntemattomassa olinpaikassa Venäjän turvallisuusjoukkojen huostassa.
Äidit laskevat tappioita
Venäläinen sotilaiden äitien järjestö (UCSMR) epäilee, että Venäjän tappiot Tshetsheniassa ovat tuntuvasti virallisesti ilmoitettuja suuremmat. Järjestön mukaan taisteluissa olisi kuollut hyvinkin yli 1000 venäläistä sotilasta.
Venäjä on ilmoittanut käyttävänsä taisteluissa sisäministeriön erikoisjoukkoja ja kokeneita sotilaista, mutta äitien järjestön komitean mukaan valtaosa kaatuneista on varusmiehiä. Venäjän sotilasjohto on järjestön vetoomuksista huolimatta kieltäytynyt julkaisemasta tappiolukuja niiden luottamuksellisuuteen vedoten.
Viralliset tappioarviot tulevat myöhässä ja ovat yleensä vain noin puolet UCSMR:n arvioista. Järjestö pohjaa arvionsa jäsenverkostoltaan saamiinsa kertomuksiin.
Venäjän poliittinen ja sotilaallinen johto pelkää tappioita, koska ne demoralisoivat kotirintaman toistaiseksi korkealla pysyneen taistelutahdon nopeasti. Niinpä Venäjä on viimeiseen saakka välttänyt suoria yhteenottoja tshetsheenien kanssa, koska ne johtivat edellisessä Tshetshenian sodassa suuriin tappioihin.
Venäjän sotatoimiyhtymän johdon arvellaan tietävän, ettei varusmiehistä koostuvilla joukoilla ole lähitaistelussa tasavertaisia mahdollisuuksia hyvin motivoitujen ja kokeneiden tshetsheenitaistelijoiden kanssa.
Vasarataktiikka säästää miehistöä
Toistaiseksi Venäjä on pyrkinyt voittamaan sodan turvautumalla laajamittaisiin pommituksiin ja tykistöön. Epävarmaa kuitenkin on, kuinka kauan Venäjän on mahdollista välttää lähitaistelua tshetsheenitaistelijoiden kanssa.
Koska Venäjän omaksuma "vasarointitaktiikka" ei Kosovon sodan tavoin tapahdu täsmäasein, ovat korkeat siviilitappiot väistämättömiä.
Pyrkimys lähitaistelujen välttämiseen on määrätietoinen, mitä kuvastaa mm. Groznyille annettu määräaika. Tshetsheeneillä on lauantaihin saakka aikaa poistua kaupungista, minkä jälkeen kaikkia kaupunkiin jääneitä kohdellaan terroristeina ja kaupunki pommitetaan maan tasalle.
Jalkaväen käyttöä ei voida kuitenkaan loputtomiin välttää, koska tuhottujen kaupunkien miehittäminen ja puhdistaminen tshetsheenitaistelijoista edellyttää aina viimekädessä jalkaväen käyttöä.
Venäjä pelkää, että länsimaat turvautuvat talouspakotteisiin vaikuttaakseen Tshetshenian taisteluihin. Tämänkaltaisia puheenvuoroja on käytetty Kansainvälisen Valuuttarahaston toimesta. Nyt Venäjä pelkää, että pakotteet nousevat esiin EU:n huippukokouksessa Helsingissä perjantaina.
Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton on sanonut, että Venäjä maksaa korkean hinnan menettäessään muun maailman kunnioituksen. Puolustusministeri William Cohen kieltäytyi vastaamasta kysymykseen onko Moskova rikkonut Geneven sopimusta laiminlyödessään siviilien suojelun tai onko Tshetsheniassa menossa etninen puhdistus.
Tilanne on Venäjän kannalta tukala. Maa on saanut vastaansa koko länsimaisen yleisen mielipiteen, eikä tämä mielipide jää myöskään vaille vaikutusta. Ennen pitkää pääministeri Putin joutuu etsimään Venäjälle ulospääsyn tilanteesta, johon kukaan ei ole halunnut sen joutuvan.
TIMO KERVINEN
10.12.1999
