Suomalaistutkija: Venäjän mafiakeskustelu kärsinyt inflaation
Venäjällä rikollisuuden tiimoilta vellova keskustelu on kärsinyt inflaation, arvioi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Johan Bäckman.
Venäjän viranomaiset liioittelevat herkästi
järjestäytyneen rikollisuuden ongelmaa, ja moni
kadunmies uskoo "mafian" hallitsevan liki kaikkea.
- Venäjää voisi edelleenkin sanoa totalitaariseksi
poliisivaltioksi, ja sen luonteeseen kuuluu, että
rikollisuudesta puhutaan kovaäänisesti ja paljon.
Kun neuvostoaikana rikollisuudesta ei saanut
puhua julkisesti, nyt halutaan puhua senkin
edestä, Bäckman sanoo.
- Venäjällä on koko 90-luvun ajan panostettu
sisäiseen turvallisuuteen ja kuriin. Mekkalointi
mafiasta kertoo sisäisen kurin tehostumisesta,
vaikka tavallinen ihminen saattaa luulla, että se
kertoo aivan päinvastaisesta.
Tutkija korostaa, että järjestäytynyt rikollisuus on
vakava ja vaarallinen ongelma, joka Pietarissa
näkyy esimerkiksi mafiatyylisinä teloituksina.
Vuosina 1993-97 niitä oli keskimäärin
nelisenkymmentä vuodessa; nyt luku on
lähempänä sataa.
Bäckman on selvittänyt Pietarin järjestynyttä
rikollisuutta ja sen vaikutusta Suomeen tuoreessa
tutkimuksessaan "Sudella on sata tietä...".
Satsaus taisteluun
Venäjällä järjestyneen rikollisuuden vastaisen
taisteluun alettiin satsata jo 1980-luvun lopussa.
Maahan perustettiin maailmanlaajuisestikin liki
ainoalaatuinen Organisoituneen rikollisuuden
vastainen hallinto (RUBOP), ja tutkijoiden apuna
ovat sotilaalliset nopean iskun yksiköt (SOBR).
Yksin Pietarissa RUBOP:in leivissä on tuhatkunta
henkeä.
Tutkija arvioi, että rikostorjunnan tehostuminen
kasvatti rikostilastojakin. Venäjällä kirjattiinkin
90-luvun alkupuolella "rikollisuuden räjähdys" -
vuodesta 1991 vuoteen 1995 huumetakavarikot
kasvoivat 23-kertaisiksi, asetakavarikot
17-kertaisiksi, ja ilmitulleiden rikollisryhmien
määrä kymmenkertaiseksi.
Esimerkiksi Pietarissa operoi 90-luvun aikana
kerättyjen tilastojen mukaan 200-300 eri tasoista
rikollispäällikköä, ja puolensataa rikollisryhmää,
joiden toimintaan osallistui 10 000-15 000
henkeä.
Vaikutukset Suomeen
Suomeen Pietarin rikollisuus vaikuttaa tutkijan
mukaan monella tavalla: idästä tulee mm.
huumeita, ja rahanpesuepäilyjä pulpahtelee esiin
usein.
Bäckman arvelee kuitenkin, että läntisen
Euroopan, kuten Hollannin ja Viron, kautta
kulkevat huumereitit ovat edelleen tärkeämpiä.
Hämäräbisneksiä tehdään myös puu- ja
metallikaupassa länteen ja kaikenlaisessa
tavaraviennissä itään - molempiin suuntiin
pyritään kiertämään veroja ja tullimaksuja.
Paljon julkisuutta saaneessa idästä rahdatuntupakan ja viinan katutrokaamisessa liikutellaan
tutkijan mielestä loppujen lopuksi pieniä summia
verrattuna esimerkiksi puukauppaan.
Monesti "Venäjän mafiaan" liitetyssä
venäläisprostituoitujen maahantuonnissa taas on
useimmiten taustalla suomalaisia
organisaattoreita ja edunsaajia.
Tiivistä yhteistyötä
Bäckman kiinnittää huomiota myös kielteisestä
julkisuudesta kumpuavaan pelkoon.
- Moni liikemies ja tavallinen ihminenkin pelkää -
ajatellaan, että jokainen venäläinen on
potentiaalinen rosvo.
Hän uskoo, että Pietarissa toimivien
suomalaisyritysten turvallisuustilanne on yleisesti
ottaen hyvä, vaikka joitakin yksittäisiä tragedioita
onkin sattunut. Sinisilmäinen yrittäjä voi huomata
joutuneensa ajetuksi ulos omasta yrityksestään
esimerkiksi arveluttavalla sopimuskikalla.
RUBOP:issa uskotaan, että ulkomaalaisten
bisnesmiesten kimppuun käydään harvemmin, sillä
rikolliset arvelevat valtion suojelevan
ulkomaalaisia muita enemmän. Suomen arvellaan
puolestaan olevan monelle pietarilaiskonnalle
lähinnä mukava lomailukohde.
Bäckman kiittelee Suomen ja Venäjän välistä
poliisiyhteistyötä tehokkaaksi.
Suomen poliisikonsulit Moskovassa, Pietarissa,
Petroskoissa ja Murmanskissa pitävät tiiviisti
yhteyttä virkaveljiinsä tavalla, josta esimerkiksi
muut EU-maat voisivat ottaa oppia.
Hän uskookin, että tiivis yhteistyö on osaltaan
estänyt venäläisrikollisten pesiytymistä Suomeen.
"Rosvokapitalistit"
Bäckman pääsi poikkeuksellisesti
haastattelemaan tutkimustaan varten Pietarin
RUBOP:in väkeä vuosina 1996-98. Hänen
mukaansa vanha kommunismin perintönä elävä
käsitys liiketoiminnasta "rosvokapitalismina" elää
paitsi tavallisen kaduntallaajan myös monen
poliisin mielessä.
- Jos liikevoiton hankkiminen oli 70 vuotta
kriminalisoitu, käsitykset eivät muutu
kymmenessä vuodessa, hän sanoo.
Esimerkiksi yksityisiä vartiointiliikkeitä pidetään
RUBOP:issa "surutta" rikollisjärjestöinä, ja liki
kaikkia liikemiehinä ahneina parasiitteina.
Kohuttu viranomaisten korruptoituminen ei sekään
ole yksiselitteinen asia, sillä mikä tahansa
viranomaisen ja liikkeenharjoittajan
kanssakäyminen voidaan tulkita korruptioksi.
Bäckman muistuttaa, että myös monen
korruptioajojahdin taustalla on poliittinen kilpailu.
- Korruptiosta melskaaminen luo pelkoa
viranomaiskoneistoon, mikä tekee siitä helpommin
käsiteltävän. Jos virkamies ei tottele, hänestä
voidaan tehdä ajojahdin kohde.
Bandiitiit bisneksessä
Rikollisryhmien tunkeutuminen liikemaailmaan on
kuitenkin tosiasia, ja valtio kärsiikin nyt
"mafiasta" paljolti taloudellisesti - esimerkiksi
verojen, tullimaksujen ja muiden velvoitteiden
kierron takia.
- Monet ns. bandiitit aloittivat kiristyksestä ja
ryöstöistä. Nyt he ovat sijoittaneet rahansa
lailliseen bisnekseen, Bäckmanin haastattelema
RUBOP:in eversti sanoo.
Jos konnat hankkivat reketillä (suojelurahojen
kiristyksellä) aiemmin tuloistaan 80-90 prosenttia,
osuudeksi lasketaan nyt kymmenisen prosenttia.
Rubopilaisia risookin se, että aikanaan laittomasti
hankittujen pääomiin ei päästä takautuvasti
käsiksi.
Rikollisryhmät pyrkivät mukaan myös politiikkaan.
- ...Ne järjestävät omia ihmisiään valtiovallan
elimiin, luovat mannertenvälisiä kontakteja,
RUBOP:issa arvioidaan.
Rikollisryhmät voivat esimerkiksi liittoutua
kaataakseen epämieluisan asetuksen
täytäntöönpanon - murhauhkauksin tai muilla
laittomilla konsteilla.
STT-MH
10.12.1999
Ulkomaat -sivulle
|