Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Suomalaistutkija: Venäjän mafiakeskustelu kärsinyt inflaation



Venäjällä rikollisuuden tiimoilta vellova keskustelu on kärsinyt inflaation, arvioi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Johan Bäckman.


Venäjän viranomaiset liioittelevat herkästi järjestäytyneen rikollisuuden ongelmaa, ja moni kadunmies uskoo "mafian" hallitsevan liki kaikkea.

- Venäjää voisi edelleenkin sanoa totalitaariseksi poliisivaltioksi, ja sen luonteeseen kuuluu, että rikollisuudesta puhutaan kovaäänisesti ja paljon. Kun neuvostoaikana rikollisuudesta ei saanut puhua julkisesti, nyt halutaan puhua senkin edestä, Bäckman sanoo.

- Venäjällä on koko 90-luvun ajan panostettu sisäiseen turvallisuuteen ja kuriin. Mekkalointi mafiasta kertoo sisäisen kurin tehostumisesta, vaikka tavallinen ihminen saattaa luulla, että se kertoo aivan päinvastaisesta.

Tutkija korostaa, että järjestäytynyt rikollisuus on vakava ja vaarallinen ongelma, joka Pietarissa näkyy esimerkiksi mafiatyylisinä teloituksina. Vuosina 1993-97 niitä oli keskimäärin nelisenkymmentä vuodessa; nyt luku on lähempänä sataa.

Bäckman on selvittänyt Pietarin järjestynyttä rikollisuutta ja sen vaikutusta Suomeen tuoreessa tutkimuksessaan "Sudella on sata tietä...".


Satsaus taisteluun

Venäjällä järjestyneen rikollisuuden vastaisen taisteluun alettiin satsata jo 1980-luvun lopussa.

Maahan perustettiin maailmanlaajuisestikin liki ainoalaatuinen Organisoituneen rikollisuuden vastainen hallinto (RUBOP), ja tutkijoiden apuna ovat sotilaalliset nopean iskun yksiköt (SOBR). Yksin Pietarissa RUBOP:in leivissä on tuhatkunta henkeä.

Tutkija arvioi, että rikostorjunnan tehostuminen kasvatti rikostilastojakin. Venäjällä kirjattiinkin 90-luvun alkupuolella "rikollisuuden räjähdys" - vuodesta 1991 vuoteen 1995 huumetakavarikot kasvoivat 23-kertaisiksi, asetakavarikot 17-kertaisiksi, ja ilmitulleiden rikollisryhmien määrä kymmenkertaiseksi.

Esimerkiksi Pietarissa operoi 90-luvun aikana kerättyjen tilastojen mukaan 200-300 eri tasoista rikollispäällikköä, ja puolensataa rikollisryhmää, joiden toimintaan osallistui 10 000-15 000 henkeä.


Vaikutukset Suomeen

Suomeen Pietarin rikollisuus vaikuttaa tutkijan mukaan monella tavalla: idästä tulee mm. huumeita, ja rahanpesuepäilyjä pulpahtelee esiin usein.

Bäckman arvelee kuitenkin, että läntisen Euroopan, kuten Hollannin ja Viron, kautta kulkevat huumereitit ovat edelleen tärkeämpiä.

Hämäräbisneksiä tehdään myös puu- ja metallikaupassa länteen ja kaikenlaisessa tavaraviennissä itään - molempiin suuntiin pyritään kiertämään veroja ja tullimaksuja.

Paljon julkisuutta saaneessa idästä rahdatuntupakan ja viinan katutrokaamisessa liikutellaan tutkijan mielestä loppujen lopuksi pieniä summia verrattuna esimerkiksi puukauppaan.

Monesti "Venäjän mafiaan" liitetyssä venäläisprostituoitujen maahantuonnissa taas on useimmiten taustalla suomalaisia organisaattoreita ja edunsaajia.


Tiivistä yhteistyötä

Bäckman kiinnittää huomiota myös kielteisestä julkisuudesta kumpuavaan pelkoon.
- Moni liikemies ja tavallinen ihminenkin pelkää - ajatellaan, että jokainen venäläinen on potentiaalinen rosvo.

Hän uskoo, että Pietarissa toimivien suomalaisyritysten turvallisuustilanne on yleisesti ottaen hyvä, vaikka joitakin yksittäisiä tragedioita onkin sattunut. Sinisilmäinen yrittäjä voi huomata joutuneensa ajetuksi ulos omasta yrityksestään esimerkiksi arveluttavalla sopimuskikalla.

RUBOP:issa uskotaan, että ulkomaalaisten bisnesmiesten kimppuun käydään harvemmin, sillä rikolliset arvelevat valtion suojelevan ulkomaalaisia muita enemmän. Suomen arvellaan puolestaan olevan monelle pietarilaiskonnalle lähinnä mukava lomailukohde.

Bäckman kiittelee Suomen ja Venäjän välistä poliisiyhteistyötä tehokkaaksi. Suomen poliisikonsulit Moskovassa, Pietarissa, Petroskoissa ja Murmanskissa pitävät tiiviisti yhteyttä virkaveljiinsä tavalla, josta esimerkiksi muut EU-maat voisivat ottaa oppia.

Hän uskookin, että tiivis yhteistyö on osaltaan estänyt venäläisrikollisten pesiytymistä Suomeen.


"Rosvokapitalistit"

Bäckman pääsi poikkeuksellisesti haastattelemaan tutkimustaan varten Pietarin RUBOP:in väkeä vuosina 1996-98. Hänen mukaansa vanha kommunismin perintönä elävä käsitys liiketoiminnasta "rosvokapitalismina" elää paitsi tavallisen kaduntallaajan myös monen poliisin mielessä.

- Jos liikevoiton hankkiminen oli 70 vuotta kriminalisoitu, käsitykset eivät muutu kymmenessä vuodessa, hän sanoo.

Esimerkiksi yksityisiä vartiointiliikkeitä pidetään RUBOP:issa "surutta" rikollisjärjestöinä, ja liki kaikkia liikemiehinä ahneina parasiitteina. Kohuttu viranomaisten korruptoituminen ei sekään ole yksiselitteinen asia, sillä mikä tahansa viranomaisen ja liikkeenharjoittajan kanssakäyminen voidaan tulkita korruptioksi.

Bäckman muistuttaa, että myös monen korruptioajojahdin taustalla on poliittinen kilpailu.
- Korruptiosta melskaaminen luo pelkoa viranomaiskoneistoon, mikä tekee siitä helpommin käsiteltävän. Jos virkamies ei tottele, hänestä voidaan tehdä ajojahdin kohde.


Bandiitiit bisneksessä

Rikollisryhmien tunkeutuminen liikemaailmaan on kuitenkin tosiasia, ja valtio kärsiikin nyt "mafiasta" paljolti taloudellisesti - esimerkiksi verojen, tullimaksujen ja muiden velvoitteiden kierron takia.

- Monet ns. bandiitit aloittivat kiristyksestä ja ryöstöistä. Nyt he ovat sijoittaneet rahansa lailliseen bisnekseen, Bäckmanin haastattelema RUBOP:in eversti sanoo.

Jos konnat hankkivat reketillä (suojelurahojen kiristyksellä) aiemmin tuloistaan 80-90 prosenttia, osuudeksi lasketaan nyt kymmenisen prosenttia. Rubopilaisia risookin se, että aikanaan laittomasti hankittujen pääomiin ei päästä takautuvasti käsiksi.

Rikollisryhmät pyrkivät mukaan myös politiikkaan.
- ...Ne järjestävät omia ihmisiään valtiovallan elimiin, luovat mannertenvälisiä kontakteja, RUBOP:issa arvioidaan.

Rikollisryhmät voivat esimerkiksi liittoutua kaataakseen epämieluisan asetuksen täytäntöönpanon - murhauhkauksin tai muilla laittomilla konsteilla.

STT-MH
10.12.1999


Ulkomaat -sivulle