Ajan suunnassa lyhyesti
Uusi järvihirviö Kiinassa?
Loch Nessin oletetun hirviön kaltaisia järviolioita väitetään tavatun tämän tästä. Nyt vesihirviö herättää kauhua Koillis-Kiinan Jilin maakunnassa, kertoo Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua.
Peräti 90 metriä pitkän, ympärysmitaltaan parimetrisen olion kerrotaan pelotelleen lomailijoita suositun kesänviettopaikan tuntumassa. Mustapintaisen hirviön uskotaan asuvan 200 kilometriä pitkässä Songhuan tekojärvessä. Oliosta tehtiin ensimmäiset havainnot jo 1950-luvulla, mutta nyt niitä on saatu entistä enemmän.
Kiinan tähän asti tunnetuimman vesihirviön väitetään asuvan Tianchi-järvessä, joka sekin sijaitsee Jilin maakunnassa.
Tutkimus: TV:n katselusta unihäiriöitä lapsille
Myöhäinen television katselu voi amerikkalaisten lastenlääkärien mukaan aiheuttaa lapsille unihäiriöitä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan nukkumisvaikeuksia aiheuttavat niin ohjelmien väkivaltainen sisältö kuin houkutus valvoa. Erityisesti lasten makuuhuoneessa televisio on "huonosti tunnistettu, mutta tärkeä" osasyy kouluikäisten unihäiriöihin.
Liika television katselu ilmenee tutkimuksen mukaan mm. nukkumaan menon vastusteluna, unensaantivaikeuksina, levottomuutena ja unen lyhentymisenä.
Lasten television katselun ja unikäyttäytymisen yhteyttä ovat tutkineet Hasbron lastensairaalan ja Rhode Islandin yliopiston lääkärit. He kirjoittavat aiheesta yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia lastenlääkäreitä edustavan järjestön julkaisussa, joka ilmestyi tiistaina.
Tutkimuksessa seurattiin 495:tä lasta lastentarhasta noin kymmenvuotiaiksi asti siten, että vanhemmat tarkkailivat jälkikasvunsa TV-käyttäytymistä.
Tutkijoiden mukaan lääkäreiden pitäisi olla tietoisia ongelmasta. He suosittelevat, että unihäiriöitä tutkittaessa vanhemmilta kysyttäisiin vastedes myös lasten TV-tottumuksista.
Rask: Kirjastojen tietokantojen säilyttävä maksuttomina
Opetusministeri Maija Raskin (sd.) mukaan kirjastojen luetteloiden ja viitetietokantojen tulee säilyä maksuttomina.
Ihmisten jo kertaalleen veromarkoin maksamia kirjastoja on rahoitettava niin, että viitetiedon maksuton saanti onnistuu myös tulevaisuudessa, totesi Rask. Hän puhui Kokkolan kirjaston vihkiäisissä tiistaina.
Rask näkee kirjastojen roolin muuttuvan niin, että niiden toiminta siirtyy omien kokoelmien hoidosta verkkojen ja tietojärjestelmien asiantuntemukseen. Kirjastot tuottavat tiedonhakuvälineitä, opastavat tiedonhaun käytössä ja tukevat koulutuksen tiedonhaun opetusta, visioi Rask.
Julkishallinnon www-sivujen käyttäjät ovat palveluihin varsin tyytyväisiä
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) teetti Taloustutkimuksella selvityksen siitä, kuinka suomalaiset käyttävät julkishallinnon internetpalveluita. Tutkimus tehtiin kesä- heinäkuussa ja siinä haastateltiin 1032 henkilöä.
Tutkimuksen tulosten mukaan noin puolet 15-74- vuotiaista suomalaisista on käyttänyt joskus Internetiä. Käyttöpaikkana on useimmiten koti (33 %), työpaikka (31 %) tai opiskelupaikka (23 %).
Kaksi kolmasosaa Internetiä käyttäneistä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana käynyt jonkin julkishallinnon yhteisön www-sivulla. Selvästi eniten käytiin kuntien omille www-sivuilla. Toiseksi suosituimpia ovat työhallinnon palvelusivut ja karttapalvelut.
Yleensä julkishallinnon www-sivuihin ollaan varsin tyytyväisiä. Sivuja pidetään toimivina ja niissä käytettyä kieltä ymmärrettävänä. Kiinnostavimpia ovat koulutuspalvelut. Myös sosiaali- ja terveys-, kulttuuri- ja työhallinnon palvelut kiinnostavat.
Julkishallinnon palvelujen saatavuutta internetin kautta pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 55 prosenttia vastanneista. Perinteisten palvelupisteiden ja yhteispalvelupisteiden kehittämistä ei kuitenkaan haluta unohtaa.
Niitä pidetään edelleen tärkeämpinä kuin Internet- palvelujen kehittämistä. Sen sijaan puhelinpalvelujen kehittämistä vastaajat eivät kokeneet kovin tärkeäksi.
Tavallisimmin julkishallinnon lomakkeet halutaan vielä hakea perinteisistä palvelupisteistä tai yhteispalvelupisteistä. Internet on lomakkeiden osalta mieluisin hankintapaikka vain yhdeksälle prosentille vastanneista.
Noin joka viides halusi vielä ehdottomasti saada käyttöopastusta julkishallinnon Internet-palvelujen käyttöön henkilökunnalta. Lähes puolet selviäisi jo omin neuvoin.
Henkilön sähköiseen tunnistamiseen (HST) tarvittavan kortin 200 markan hintaan olisi erittäin tai melko halukkaita hankkimaan 45 prosenttia vastanneista. Mieluiten kortti liitettäisiin henkilökortin tai Kela-kortin yhteyteen, vaikka sen yhdistäminen myös pankkikorttiin ja ajokorttiin sai lähes yhtä paljon kannatusta.
Heinonen: Digitaalisten radiokanavien luvat vaakalaudalla
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinosen mukaan ei ole lainkaan varmaa, että valtioneuvosto myöntää toimilupia uusille digitaalisille radiokanaville. Asia tulee valtioneuvostossa esille syksyllä. Heinonen kertoi näkemyksistään Kalevalle antamassaan haastattelussa.
Heinosen mukaan joudutaan vakavasti miettimään, onko digikanavista tulossa sellaista lisäarvoa, että kuuntelijalle tulee motivaatio hankkia uusi ja kallis vastaanotin.
Digitaaliohjelmia ei voi vastaanottaa nykyisillä radioilla, vaan se vaatii uuden vastaanottimen hankkimista. Toistaiseksi niitä ei ole käytännössä juuri kellään.
Toimilupahakemuksia on ministeriöön jätetty, mutta Heinosen mukaan alalla on Yleä lukuunottamatta selvästi varauksellisuutta ilmassa.
Digitelevisio sen sijaan etenee niin, että tavoitteena on luopua perinteisistä analogisista lähetyksistä vuonna 2006. Se pakottaisi katsojat joko uuden television tai lisälaitteen hankintaan.
Koonnut: IA
10.9.1999
