EU:n alv-kokeilu uhkaa jäädä torsoksi
EU:ssa palvelualan työllisyyden parantamiseksi kaavailtu kokeilu arvonlisäveron alentamiseksi uhkaa jäädä hyvin pienimuotoiseksi.Julkisuudessa liikkuvien tietojen mukaan listalta olisi tippumassa niin ravintolaruokailu kuin parturi- ja kampaamopalvelut. Sen paremmin ei olisi käymässä suuremmille remonttitöille.
Kompromissin teosta vastaavat suomalaiset virkamiehet eivät suostu vahvistamaan tietoja, koska asia on kesken. Samasta syystä ei kerrota, miltä pohjalta yhteistä näkemystä haetaan tai löytyykö ratkaisu keskiviikkona, jolloin asia on seuraavan kerran esillä.
Suomen pitäisi puheenjohtajakaudellaan saada Luxemburgin puheenjohtajakaudella 1997 sovittu ajatus kunnialliseen päätökseen. Hintana voi olla listan lyhentäminen pieniin korjaustöihin ja kotitalouksien käyttämiin siivous- ja muihin vastaaviin palveluihin.
Kokeilua kannattavien mielestä tällainen lopputulos olisi työllisyyden kannalta yhtä tyhjän kanssa.
Alunperin tarkoitus oli, että jäsenmaat olisivat itse voineet valita kokeilualat. Tästä ei päästy yhteiseen näkemykseen, joten jäsenmaat ryhtyivät kokoamaan yhteistä listaa. Sen laatiminen ei ole osoittautunut sen helpommaksi. Veroista päättämiseen tarvitaan yksimielisyys.
Yleistä epäluuloa
Suurin osa jäsenmaista suhtautuu edelleen epäilevästi koko kokeiluun, koska sen ei uskota parantavan työllisyyttä. Kahdeksan epäilevän maan näkemys lähtee siitä, että arvonlisäveron alennus ei pudota palveluiden hintoja eikä näin ollen lisää kysyntää ja edelleen työpaikkoja.
Toinen pelon aihe on, että kokeilu lisää paineita arvonlisäveron yleiseen alentamiseen ja vaikeuttaa valtiontalouden hoitoa.
Kokeiluun karsaasti suhtautuvat eivät kuitenkaan ole kaatamassa hanketta, jos yhteinen lista kokeilualoista saadaan aikaan. Se on hankalaa, sillä toisessa maassa jokin ala kukoistaa ilman kokeiluakin ja tuo valtion kaipaamia tuloja, kun toisessa maassa sille toivotaan vetoapua.
Suomi on kannattanut kokeilua, joskaan valtiovarainministeri Sauli Niinistö ei haluaisi Suomen osallistuvan siihen. Niinistö on perustellut kantaansa juuri valtiontalouden hoidolla. Hallituksessa on kuitenkin vahva kokeilun kannattajien joukko.
Ravintolaväki kaipaa Suomelta ryhdikkyyttä
Suomessa niin hotelli- ja ravintola-alan työnantajat kuin työntekijät vaativat jo viime viikolla Suomen hallitusta huolehtimaan, että ravintolaruokailu saadaan mukaan kokeiluun.
Suomen hotelli- ja ravintolaliiton toimitusjohtaja Juha Rydman huomautti, että ala on hyvin työvoimavaltainen. Tämän vuoksi alennus näkyisi heti hinnoissa ja lisäisi alan työpaikkoja, hän sanoi.
Rydman tähdensi myös valtiovarainministeriön selvityksissään katsoneen, että remonttitöiden lisäksi juuri ravintolaruokailun veron alentamisella päästäisiin suurimpiin työpaikkalisäyksiin.
Alan omien laskelmien mukaan alv:n lasku 22 prosentista 17 prosenttiin toisi noin 2 000 työpaikkaa. Tilastokeskuksen uuden tilastointitavan mukaan ala työllistää noin 70 000 ihmistä. Mukana on myös alan yrittäjäperheet.
Rydmanin mielestä olisi hyvin valitettavaa, jos kokeilu kaatuu jäsenmaiden tai eri alojen välisiin kiistoihin ja epäluuloon.
Hänen mielestään näin käy myös silloin, jos kokeilu toteututaan hyvin suppeana. Hän lisäsi, että myös veron alennuksen vaikutuksesta voidaan saada kunnollista tietoa vain, jos kokeilu on tarpeeksi laaja.
EU-direktiivissä on määritelty arvonlisäveron ja alennettujen verokantojen vähimmäistasot. Yleisen verokannan on oltava vähintään 15 prosenttia. Lisäksi jäsenmaat voivat soveltaa yhtä tai kahta alennettua verokantaa. Niiden on oltava vähintään 5 prosenttia.
Suomessa yleinen alv on 22 prosenttia. Elintarvikkeille on 17 prosentin vero. Alhaisimmassa eli 8 prosentin kannassa on seitsemän hyödykettä. Näihin kuuluvat mm. joukkoliikenne, lääkkeet ja kirjat.
Matalin yleinen verokanta on Luxemburgissa, jossa se on 15 prosenttia. Toisessa ääripäässä ovat Tanska ja Ruotsi 25 prosentilla.
Keskiviikko ei tuonut sopua
EU-maat ovat edelleen eri mieltä siitä, miten kokeilu arvonlisäveron alentamisesta työvaltaisissa palveluissa pitäisi toteuttaa. Asiasta keskusteltiin EU-maiden pysyvien edustajien komiteassa Brysselissä keskiviikkona, mutta ilman yhteisymmärrystä lopputuloksesta.
Suomi esitteli EU:n puheenjohtajamaana oman kompromissiesityksensä, joka kuitenkin herätti vastalauseita.
Suomen esityksessä EU-maat voisivat valita viidestä erilaisesta palvelumuodosta kaksi, joilla arvonlisäveroa alennettaisiin ja sen myötä palvelujen hinnat asiakkaalle laskisivat.
Vaihtoehtoisia palveluja olisivat:
- 1 pienet korjaustyöt (polkupyörät, kengät, ompelutyöt)
- 2 yksityisasuntojen remontit lukuunottamatta suurempia materiaalitoimituksia
- 3 ikkunanpesu ja yksityisasuntojen siivous
- 4 hoitopalvelut kotona (lapset, vanhukset, sairaat)
- 5 parturi- ja kampaamopalvelut.
Ravintolaruokailua ei sen sijaan ehdotuksessa ollut, mikä herätti tyytymättömyyttä eräiden jäsenmaiden piirissä.
Ehdotuksen mukaan jäsenmaa voisi poikkeustapauksissa toteuttaa veronalennuksen kahden sijasta kolmessa palvelujen ryhmässä. Tämä edellyttäisi kuitenkin ehdotusta EU:n komissiolta.
Ravintoloiden lisäksi keskustelua herätti erityisesti myös partureiden ja kampaamoiden ottaminen listalle. Eräät epäilivät, lisäisikö veronalennus liikkeiden työpaikkoja, koska hiukset kasvavat ja niitä pitää leikata, on hinta korkeampi tai alempi.
STT-MH
10.9.1999
