Harhaileva budjettikeskustelu
Tähänastinen keskustelu valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksestä osoittaa, että oppositiolta puuttuu näkemys niistä surista muutoksista, joita budjettiin tulisi tehdä. Keskusta on ollut jopa laiskempi vaihtoehtoja etsiessään kuin hallituspuolue vasemmistoliitto, irvaili valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) eduskunnassa.Hallitusryhmienkin budjettikannanotoissa esitettiin toisistaan poikkeavia painotuksia Lipposen toisen hallituksen ensimmäisestä budjetista. Kaikki ryhmät joko esittivät budjetin joihinkin osiin muutoksia tai vähintään arvostelivat joitakin budjettiriihessä tehtyjä ratkaisuja.
Useita ryhmiä yhdistäväksi tekijäksi nousi hallituksen budjettiriihessä tekemä päätös opiskelijoiden asumistuen uudistamisesta siten, että tuen kokonaismäärä laskee.
Jopa hallitukselle tavallisesti hyvin lojaali kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz esitti ratkaisuun muutosta ryhmäpuheenvuorossaan siten, että opiskelijoiden asumistuen säästötaakkaa tasattaisiin yleisen asumistuen saajien kanssa.
- Kokoomus kysyi jo budjettiriihessä, miksi vain opiskelijoiden asumisen tukea nipistetään. Eikö säästötaakkaa voisi ja tulisi jakaa kaikkien asumistukea saavien kesken semminkin kun asumistuen markat käytännössä ovat osaltaan nostamassa vuokratasoa, Zyskowicz kysyi.
Myös opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Suvi Lindén kehottaa eduskuntaa korottamaan opiskelijoiden asumislisää siitä, mikä päätettiin kesällä hallituksen budjettiriihessä.
Lindén piti erinomaisena, että eduskunta käy "arvokeskustelua" siitä, onko oikein, että yleisen asumistuen tukiprosentti on 80 ja opiskelijoiden asumislisän tukiprosentti hallituksen esityksessä 70.
Jatkuva arvokeskustelu pistikin valtiovarainministeri Niinistön pohdiskelemaan koko arvokeskustelun ajatusta. Niinistö arvosteli puheita "arvovalinnoista", mikä hänen mukaansa tarkoittaa "jonkin muun asemesta".
- Jos täällä kuuntelee arvovalitsijoita, niin se on: "paljon lisää hyvää". Edustaja Pekkarinen, ette te ollut tässäkään terävin, Niinistö naureskeli.
- Olisi perin mielenkiintoista kuulla arvovalitsijan käsitys siitäkin, että minkä asemesta. Minä en ole kuullut koskaan yhdenkään arvokeskustelijan esittävän käsitystään tällaisesta asiasta.
Niinistön mukaan on eri asia, jos luovutaan harjoitetusta poliittisesta linjasta. Silloin valinta, menojen lisääminen, on aivan oikea.
- Jos linjasta halutaan luopua, se pitää uskaltaa sanoa. Samanaikaisesti näyttää olevan suuressa suosiossa, että velanmaksu on päätetty.
Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että tämä tie on erinomainen. Loppupuheenvuoro olikin tämän hyväksi kehutun käänteen uudelleen kääntämistä kohti vanhaa. Se oli yksipuolista arvovalintaa linjan muuttamiseksi, ainakin siinä oli useita toiveita, Niinistö moitti.
SDP:n ryhmä, vasemmistoliitto ja myös vihreät haluavatkin avata opiskelijoiden asumistukiasian budjetin käsittelyn yhteydessä käytävissä hallitusryhmien neuvotteluissa.
Kokoomus: Menoja ei voi lisätä
Kokoomus pitää hallituksen budjettiesitystä tulevaisuuden budjettina: Suomen kansainvälinen asema on vakaa, talous kasvaa, työllisyys paranee ja kansalaisten hyvinvointi vahvistuu.
- Valtion velan lyhennys kuudella miljardilla markalla ensi vuonna on hyvä merkki siitä, että kannamme vastuuta kansakuntamme tulevaisuudesta, Zyskowicz luonnehti.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä korosti, että vaikka neuvotteluja käytäisiin, hallituksen budjettiesityksessä esittämiä menoja ei voi lisätä.
- Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen budjettiesitykselle. Samalla odotamme myös muilta hallituspuolueiden eduskuntaryhmiltä samaa, Zyskowicz sanoi.
Zyskowicz kehotti eduskuntaa jopa ratkaisuihin, joilla budjetin ylijäämää voitaisiin kasvattaa ja velan takaisinmaksua lisätä.
- Se olisi eduskunnalta kova näyttö todellisesta vastuun kantamisesta ja tulevaisuuden huomioimisesta. Taitaa olla liian kova, Zyskowicz arveli.
Kokoomus lisäisi tukien vastikkeellisuutta
Zyskowicz muistutti maamme suurista ongelmista, joista työttömyys on hänen mukaansa suurin. hallituksen onnistunut politiikka työttömyyden vähentämiseksi on parasta lääkettä ihmisten eriarvoisuuteen.
Eriarvoistumista ja syrjäytymistä tulisi torjua myös "aktiivisilla toimilla", kokoomuksen puheenvuorossa sanottiin.
- Ministeri Perho esitti kesällä toimia, joilla nuorille tarjottaisiin mahdollisuus ja velvollisuus osallistua erilaisiin heille räätälöityihin työtehtäviin tai muihin aktiviteetteihin vastikkeena toimeentulotuen saamiselle.
Vastikkeellisuudella pyritään syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee sosiaaliturvan vastikkeellisuuden edistämistä ja edellyttää hallitukselta toimia asiassa, Zyskowicz linjasi.
Kansalaisten kokema turvattomuuden tunne puhuttaa
SDP:n Antti Kalliomäen mukaan panostus puolustukseen ja poliisivoimiin edustaa vielä "yhteiskunnallisen sairauden hoitoa, eivät tulevaisuuspolitiikkaa, jolla ennaltaehkäistäisiin sairauksien syntyä".
Kalliomäki ei kuitenkaan paljastanut keksineensä sitä viisastenkiveä, jonka avulla rikollisuus estetään ennakolta.
Tästä asiasta onkin odotettavissa vilkas jatkokeskustelu kunhan eduskunta pääsee keskustelemaan poliisille kaavailluista valeosto-, soluttautumis- ja muista uusista toimintavaltuuksista.
Myös hallituksen yleinen asuntopaketti puhutti
Hallituksen metelillä synnyttämää vaatimattoman oloista asuntopoliittista pakettia SDP pitää oikean suuntaisena, mutta se vaatii täsmennystä, jotta hallituksen "täsmäaseet" eivät osuisi vääriin kohteisiin.
- Täsmäaseet tarvitsevat siis täsmennystä. Niiden on osuttava todelliseen maaliin, maakeinotteluun ja spekulantteihin, jotka erityisesti pääkaupunkiseudulla kyttäävät taas kerran isoja voittoja "sikasyklin" siivellä ja tavallisten asunnontarvitsijoiden kustannuksella, Kalliomäki vaati.
Sikasyklillä Kalliomäki viittasi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen (sd.) aikanaan kehittelemään asuntojen hintaseurantaindeksiin, jonka Korpinen katsoi itse puolestaan hiljattain osoittavan, että asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla pitkän keskiarvon alapuolella.
Kukaan ei kuitenkaan muistanut kaivaa erinomaisen laajan sanallisen kannatuksen saanutta selvitysmies Raimo Ilaskiven (kok.) aikanaan laatimaa asuntopoliittista toimenpideohjelmaa pöytälaatikosta, jonne se yleisestä hyväksymisestä huolimatta jätettiin pölyttymään.
Porvarit: Veronkevennykset kaikille
RKP vaatii kokoomuksen tavoin veronkevennysten ulottamista kaikkiin tuloluokkiin. Myös luvattu eläkeläisten korotetun sairausvakuutusmaksun alentaminen pitää aloittaa jo ensi vuonna, puolue esittää.
Keskitetty palkkaratkaisu olisi RKP:n mielestä jatkossakin paras ratkaisu, mutta ei mihin hintaan tahansa: hallitusohjelman kirjaus työehtojen minimisuojasta ei tähtää yleiseen, eri alojen sopimuksien yleissitovuuden edellytyksenä olevan järjestäytyneiden osuuden alentamiseen, ryhmän johtaja Ulla-Maj Wideroos sanoi.
Vasemmisto: Veronkevennykset pienituloisille
Verohelpotusten painopiste tulee suunnata SDP:n mielestä pieni- ja keskituloisille, jolloin helpotukset parantaisivat tehokkaimmin kysyntää ja työllisyyttä. Myös vasemmistoliitto esittää veronkevennyksiä pienituloisille.
Veronkevennysten on tuettava työllisyyttä madaltamalla vaikeasti työllistyvien työllistämiskynnystä. Tämä edellyttää kevennysten painottamista pienimpiin tuloihin. Näin voi myös hillitä tuloerojen kasvua. Vasemmistoliitto vetoaa työmarkkinajärjestöihin kolmannen perättäisen tupo-ratkaisun aikaansaamiseksi.
Keskustan Mauri Pekkarinen puolestaan ehätti hämmästelemään mitä tekemistä hallituksen verotarjouksilla voisi olla budjettipöydässä, koska asia ei lainkaan kuulu työmarkkinajärjestöille Lausumallaan Pekkarinen herätteli muistoja vaalitappion taanneesta työreformista, josta onkin jo jonkin aikaa oltu vaiti.
Vihreät: Työllisyys nousuun arvonlisäverokokeilulla
Vihreiden ryhmäpuhuja Ulla Anttila korosti työllisyyden parantamista hallituksen tärkeimpänä tehtävänä ja veroratkaisujen merkitystä sen osana.
Vihreiden eduskuntaryhmän mielestä tuporatkaisusta riippumatta on kiinnitettävä huomiota palveluvaltaisten ja pienyritysten työllistämismahdollisuuksiin.
Vihreät tukevat EU:ssa kehiteltävää projektia palvelualojen arvonlisäverojen valikoivaksi alentamiseksi. Tätähän tukee myös Suomi, joka on puheenjohtajamaana tehnyt kompromissiehdotuksen, joka ei kuitenkaan muille EU-maille ainakaan toistaiseksi kelvannut.
Vaihtoehdoton vaihtoehtokeskustelu
Valtiovarainministeri Niinistö piti budjettiesityksen arvostelijoiden puheenvuoroja vaihtoehdottomina. Hän katsoi jopa, että vasemmisto-oppositio onnistui "pistoissaan" paremmin kuin pääoppositiopuolue keskusta.
- Anteeksi vain, edustaja Pekkarinen, mutta kyllä vasemmisto-oppositio onnistui nyt kärjekkäämmin pistoissaan kuin te!
Niinistö moitti myös budjettiriiheen osallistuneita ministereitä ja muita henkilöitä, jotka budjettiriihessä eivät jättäneet eräistä kiistanalaisista päätöksistä eriävää mielipidettä ja olivat seuraavana päivänä eri mieltä.
- Muutenkin, edustaja Kalliomäki, olette tavan takaa jossakin poteroissa ja juoksuhaudoissa. Eiköhän nyt seiväs ole mennyt liian syvään kuoppaan, Niinistö kysyi tarkoittaen jatkuvaa venkoilua asumistukiasiassa.
Niinistö moitti myös puheiden pitämistä joidenkin myyttien perusteella, joista yksi on kuntien huono tilanne.
- Minäkin uskoin keväällä, että kuntatalous on painumassa neljä miljardia miinukselle, joka olisi huikea alijäämä. Onkin käynyt niin, että kuntatalous on tosiasiassa ylijäämäinen. Koko kauheus on kadonnut ilman toimenpiteitä.
- Kun julkiseen keskusteluun tulee jokin tällainen informaatio, joka saa paljon huomiota, siitä tulee totta pikemminkin kuin me huomaamme, Niinistö muistutti.
Niinistö täsmensi verolinjaa
Niinistön mukaan hallituksen tavoitteena on keventää ansiotulojen verotusta neljä prosenttiyksikköä vaalikauden aikana. Jos tavoite toteutuu, Suomen tuloveroaste olisi Niinistön mukaan vuonna 2003 EU:n keskitasoa.
Torstain Turun Sanomille ja Aamulehdelle antamassaan haastattelussa Niinistö vakuuttaa, että Lipposen hallituksen tavoitteena on edellisen hallituksen tapaan alentaa tuloverotusta lähes neljä prosenttiyksikköä.
Tavoite merkitsisi ansiotulojen veroasteen laskemista kahdeksan prosenttiyksikköä kahdeksassa vuodessa.
Taas uusi pääreformi
Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen esittää kansallista "Lippos-sopimusta", jolla yli äyräiden kiihtynyt muuttoliike saataisiin pysäytettyä.
- En usko mihinkään pienehköihin muutoksiin, joilla muuttoliike tyssätään. Siihen tarvitaan hallituksen johdon, siis pääministerin tiukka ote, Kääriäinen sanoi keskiviikkoiltana budjetin lähetekeskustelussa.
Pääministeri Lipponen puolestaan varoitti keskustaa "poltetun maan taktiikasta" aluepolitiikassa. Väittely alkoi Lipposen puhuttua keskustelun aluksi, jolloin hän moitti keskustan tiistaina esittämää ryhmäpuhetta vaihtoehdottomaksi.
Lipponen ja keskusta jälleen tukkanuottasilla
Lipponen kiinnitti erityistä huomiota keskustan ryhmäpuhujan, eduskuntaryhmän puheenjohtajan Mauri Pekkarisen varoitukseen, että "ennen kuntien budjettien valtuustokäsittelyä tulemme jokaisessa kunnassa, jossa kuntalaisten sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluista on leikattava tai palvelumaksuja nostettava, tekemään selväksi, mikä on leikkausten syy".
- On hieman vaikea päästä perille siitä, mikä on keskustan tarkoitus, kun se nyt uhkaa eräänlaisella poltetun maan taktiikalla kunnissa, Lipponen sanoi.
Lipponen laski, että on kuntia, joissa keskusta hallitsee tilannetta yksinkertaisella enemmistöllä, ja kymmenissä kunnissa keskusta on ehdottomassa avainasemassa.
- Vastuuko aiotaan nyt kokonaan siirtää muille ja lähteä ikään kuin kostamaan kuntalaisille maksu- ja muilla korotuksilla siitä, että keskusta ei pidä nykyhallituksesta, Lipponen jatkoi.
- Minä toivon, että lähdetään kunnallisen itsehallinnon pohjalta (...) sen sijaan että jostakin puoluetoimistosta ryhdytään käskemään kunnallisia päättäjiä johonkin riviin, joka ei voi johtaa hyviin ratkaisuihin kuntatasolla, Lipponen jyrähti.
Pekkarinen pohjusti vastauksensa:
- Älkää nyt hölmöjä puhuko!
Hän kiisti, että keskustapäättäjät liikkuisivat kunnissa kostomielellä. Edellispäiväistä kannanottoaan hän ei kuitenkaan perunut.
- Herra pääministeri! Voitte olla aivan varma, että sitä ei enää tapahdu, että keskustan päättäjät kunnissa nostaisivat kädet ylös ja sanoisivat, että se on heidän syynsä, jos hallitus vie heiltä, näiltä kunnilta rahat pois.
Lipposen mielestä tämä keskustan tiistaina esittämä kannanotto oli enemmän "pelkkää retoriikkaa" kuin vaihtoehto.
- Toivon, että keskusta tekee entiseen tapaan ainakin todellisen budjettivaihtoehdon, koska nyt näyttää siltä, että niillä menonlisäysesityksillä, joita keskusta on tehnyt, voidaan asettaa kyseenalaiseksi se, aikooko keskusta tukea budjetin ylijäämäisyyttä vai haluaako keskusta ikään kuin siirtää velan maksua tulevaisuuteen, Lipponen sanoi.
Keskustelu jatkuu vielä
Lipposen toisen hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen lähetekeskusteluun on varattu aikaa perjantaihin saakka. Sen jälkeen esitystä käsitellään valtiovarainvaliokunnassa joulukuun alkuun saakka.
- Ymmärrän tämän melankolisen tunnelman sitä taustaa vasten, että ilmeisesti aika pitkälle oppositiokin joutuu yhtymään niihin arvioihin Suomen taloudesta, joita Suomen ulkopuoleltakin on tehty. Niin kuin kuulimme, Suomen mallia juuri tällä hetkellä arvostetaan kovasti, huomatti Niinistö.
TIMO KERVINEN
10.9.1999
