Työttömyys alenee hieman ennakoitua nopeammin
ETLA piti talouden kasvuennusteensa ennallaan
Työttömyys alenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n ennusteen mukaan
hieman nopeammin kuin laitos vielä keväällä arvioi.Suomen työttömyysaste laskee tänä vuonna 11,4 prosentista 10,1 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 9,0 prosenttiin, ennusti ETLA torstaina julkistetussa suhdannekatsauksessaan.
ETLA piti kansantalouden kasvuarvionsa keväisissä luvuissa. Tutkimuslaitos odottaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 4,0 prosenttia. Viime vuonna kokonaistuotanto kasvoi 5,6 prosenttia.
Alkuvuoden viennin lasku on katsauksen mukaan ohi, ja kansantalouden kasvu vauhdittuu uudelleen syksyn myötä.
Kasvua tukee kansainvälisen kysynnän vahvistuminen. Inflaatio pysyy ETLA:n mukaan matalana. Tänä vuonna kuluttajahintojen nousu jää 1,1 prosenttiin. Ensi vuoden inflaatioksi ETLA ennakoi 1,7 prosenttia.
ETLA arvioi Euroopan unionin kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 2 prosenttia. Ensi vuonna EU:n bruttokansantuotteen kasvu kiihtyy katsauksen mukaan 3,0 prosenttiin. Yhdysvaltain talous kasvaa tänä vuonna 3,5 ja ensi vuonna 2,0 prosenttia.
Japanin talous alkaa elpyä, ja kasvaa ETLA:n ennusteen mukaan tänä vuonna 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Koko maailmantalouden kasvu nopeutuu keskimäärin 3,0 prosenttiin tänä ja ensi vuonna.
Suomen työttömyysaste laskee katsauksen mukaan tänä vuonna 0,4 prosenttiyksikköä ja ensi vuonna 0,6 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin ETLA toukokuussa ennusti. Arvio on joitain prosentin kymmenyksiä alempi kuin valtiovarainministeriön syyskuun alun arvio.
ETLA:n kuluvan vuoden BKT:n kasvuarvio on hieman alempi ja ensi vuoden kasvuarvio hieman korkeampi kuin vm:n kansantalousosaston arvio.
Korot kääntyvät nousuun
Kasvun vahvistuminen Suomessa ja koko Euroopan unionissa merkitsee katsauksen mukaan sitä, että eurokorkojen pohja on saavutettu, ja korot kääntyvät nousuun.
ETLA arvioi Euroopan keskuspankin korottavan ohjauskorkoa ensi vuoden alussa. Kolmen kuukauden euribor nousee katsauksen mukaan kuluvan vuoden 2,8 prosentista keskimäärin 3,3 prosenttiin ensi vuonna.
Suomen työttömyysaste alittaa ETLA:n mukaan kahdeksan prosentin rajan vuonna 2002. Tämä merkitsee laitoksen ekonomistien mukaan sitä, että työttömyys lähenee niin sanottua rakenteellista työttömyyttä. Se arvioidaan tällä hetkellä noin kahdeksaksi prosentiksi.
Työllisyys paranee katsauksen mukaan eniten yksityisissä palveluissa. Tänä ja ensi vuonna syntyy ETLA:n arvion mukaan enemmän uusia työpaikkoja kuin yhtenäkään vuonna laman jälkeen.
Tänä vuonna syntyy 68 000 uutta työpaikkaa, joista neljä viidesosaa palvelualoilla. Ensi vuonna uusia työpaikkoja syntyy 56 000.
Vuosina 1995-2000 työllisten määrä kasvaa katsauksen mukaan yhteensä 247 000 henkilöllä. Samaan aikaan työvoima kasvaa 98 000 henkilöä, joten työttömien määrä vähenee jakson aikana 150 000 henkilöllä. Uusista työpaikoista on palveluissa noin 200 000.
Työvoimaan kuuluvien määrä nousee ensi vuonna 2 578 000 henkilöön. Työvoiman osuus työikäisestä väestöstä kohoaa 66,1 prosenttiin, kun se vuonna 1995 oli 64,6 prosenttia.
Työttömien määrä laskee ETLA:n arvion mukaan samaan aikaan vuoden 1995 noin 382 000:sta 232 000 henkilöön vuonna 2000.
Vartia: Tupon korotusvara pari prosenttia vuodessa
Seuraava tulopoliittinen neuvottelukierros on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n toimitusjohtajan Pentti Vartian mukaan ensimmäinen testi sille, kyetäänkö Suomessa elämään EMU-alueen matalan inflaation oloissa.
Vartia arvioi ETLA:n torstaina julkistetussa suhdannekatsauksessa sopimuskorotusten taloudellisesti kestäväksi tasoksi noin pari prosenttia vuodessa.
Vartia piti maltillista tulosopimusta tarpeellisena kansantalouden ja työllisyyden kehityksen turvaamiseksi.
- Rahaliiton jäsenenä Suomella ei ole enää mahdollisuuksia korjata liiallisia kustannusten nousuja valuuttakurssilla, vaan korjaus tapahtuisi pitkän ja kivuliaan taantumaprosessin kautta. Sopeutus edellyttäisi tällöin työttömyyden kasvua ja sitä kautta alentuvaa palkkatasoa, huomautti Vartia.
Eräs lähtökohta ansiotason nousulle liukumineen on Vartian mukaan inflaatiotavoitteen ja tuottavuuden nousun summa.
Kun Euroopan keskuspankki pyrkii pitämään inflaation käytännössä noin puolessatoista prosentissa ja kansatalouden tuottavuuden nousu on hidastumassa alle kahden prosentin, jää ansiotason nousuvaraksi noin kolme prosenttia vuodessa, arvioi Vartia.
Myös kilpailijamaiden palkankorotukset arvioidaan hänen mukaansa tämän suuruisiksi.
- Koska keskimääräinen liukuma ja rakenteellisista muutoksista aiheutuva palkkojen nousu ovat prosenttiyksikön luokkaa, sopimuskorotuksissa voidaan liikkua noin parissa prosentissa vuotta kohti, Vartia sanoi.
Tuloverotuksen kevennyksellä voidaan tukea maltillisen sopimuksen syntyä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöissä kannatetaan melko yleisesti keskitettyä kaksivuotista sopimusta.
Myös sen puitteissa olisi kuitenkin järkevää antaa eri toimialojen ja yritysten erilaisen tuottavuuden ja kannattavuuden heijastua palkkoihin. Näin saavutettaisiin työllisyyden kannalta parempi lopputulos, katsoi Vartia.
Liittokohtaisten sopimusten etu on Vartian mukaan siinä, että niiden puitteissa toimialojen tuottavuuserot voivat paremmin heijastua palkankorotuksissa. Toistuvat keskitetyt ratkaisut voivat estää suhteellisten palkkojen muutokset.
- Jos päädyttäisiin liittokohtaiseen sopimusmalliin, tulisi makrotaloudellinen tasapaino taata riittävällä sopimusten koordinaatiolla. Pahinta olisi, jos liittojen välinen kilpailu ja niin sanottu palkka-palkka-kierre pääsisivät valloilleen, sanoi Vartia.
STT-MH
10.9.1999
