Kuluttaja-asiamies: Kansalainen ei aina hyödy kilpailusta
EU haluaa turvata välttämättömien palveluiden saannin
Kuluttajat ovat tottuneet siihen, että kuntien peruspalvelut toimivat. Hanasta tulee vettä, pistorasiasta sähköä ja pankissa palvellaan. Päinvastaisia kokemuksiakin löytyy - esimerkiksi niistä pikkuhiljaa autioituvista kylistä, joista peruspalvelut ovat kaikonneet yksi toisensa jälkeen.
Niin Suomessa kuin muualla Euroopassa 90-alun
lama pakotti yksityistämään perinteisesti
yhteiskunnan vastuulle kuuluneita ns.
välttämättömyyspalveluita.
Nykyisin mm.
sähkömarkkinoilla, telepalveluissa ja
joukkoliikenteessä kilpaillaan rajustikin. Se taas
on johtanut yritysten haluun valita asiakkaansa ja
heikommassa asemassa olevat saattavat jäädä
vaille palvelua.
Torstaina ja perjantaina Helsingissä pidettävä
EU-seminaari pohtii juuri tällaisia ongelmia.
Vaikka EU:n laajuinen puitelainsäädäntö on vielä
kaukana, unioni haluaa tulevaisuudessa turvata
kansalaistensa oikeudet tärkeimpiin
peruspalveluihin.
Se katsoo, että kun on kyse
kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta,
vapaiden markkinoiden sopimusvapauskin voidaan
syrjäyttää.
- Kilpailun avaaminen ei aina ole kansalaisten
etu. Ajatellaan vaikka telepalveluiden tariffeja.
Paljon kansainvälisiä puheluita soittavat yritykset
ovat hyötyneet teleyhtiöiden kilpailusta, kun taas
paikallispuheluita soittavat kansalaiset ovat
samalla joutuneet maksamaan puheluistaan yhä
korkeampia hintoja, kuluttaja-asiamies Erik
Mickwitz havainnollistaa.
Sähkömarkkinalaki toimiva?
Mickwitzin mukaan nyt EU:ssa pohdittava
puitesäännöstö toisi kaivattua turvaa
peruspalveluiden tasavertaisesta jakelusta myös
tarjonnan keskittyessä yhä suurempiin
mittakaavoihin.
Esimerkiksi nykyisen Fortumin kaltainen
energiajätti saattaa hänen mukaansa tarvita
tulevaisuudessa kilpailijan, joka on yhtä vahva.
Jos tämä tulisi ulkomailta, sen pitäisi toimia
samoilla ehdoilla kuin kotimaistenkin yhtiöiden.
- Suomessa ollaan kyllä paremmassa asemassa
moneen muuhun EU-maahan nähden, mutta
meilläkin on tarvetta ennakoida mahdollisia
ongelmia, kuluttaja-asiamies sanoo.
Mickwitzin mukaan esimerkiksi nykyinen
sähkömarkkinalaki tukee aika hyvin kuluttajaa
hänen vaihtaessaan sähköntoimittajaa. Mutta
mitä kuluttaja tekee, jos sähköä ei jonain päivänä
tulekaan? Vika voi olla tuottajassa tai
välittäjässä, mutta saako kuluttaja apua
kummaltakaan, hän kysyy.
Helsingin seminaari on Mickwitzin mukaan
ensimmäinen askel kohti sopimusta siitä, mitkä
olisivat vähimmäistasot peruspalveluiden
yhdenmukaiselle tuottamiselle. Aihetta työstetään
edelleen marraskuussa EU:n
kuluttajaministerineuvostossa.
STT-IA
10.9.1999
Politiikka -sivulle
|