"Mehän olisimme fantastinen porukka, jos henkinen puoli saataisiin kuntoon"
Yritysvalmentaja ravistelee suomalaista työnteon kulttuuria
Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja, osaavia, ahkeria ja luovia, ja yksilöinä usein paljon mukavampia kuin ryhmässä. Ryhmässä ihmiset menevät lukkoon ja alkavat kyräillä toisiaan, sanoo tunnettu yritysvalmentaja.- Mehän olisimme fantastinen porukka, jos vain henkinen puoli saataisiin kuntoon.
Yritysvalmentajana lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainio on joutunut näkemään, ettei pakottava työnteon kulttuuri tee monen työntekijän mielestä oikeutta elämänlaatua tavoittelevan ihmisyyden tarpeille. Yhä useammat haluavatkin pohtia työelämään liittyviä arvoja ja tavoitella siihen uudentyyppistä henkisyyttä.
Tavoiteltu asema, hyvä palkka, mielenkiintoinen työ ja hyvät työtoverit eivät yhdessäkään riitä, jos työyhteisön ilmapiiri ei kannusta ja palkitse omaehtoista pyrkimystä hyviin suorituksiin.
Menestyvissä yrityksissä on havaittu, että työntekijät etsivät työnsä tueksi entistä syvempää arvorakennetta, uusia näköaloja, avartavampia kokemuksia ja filosofisempaa yrityskuvaa.
Tämä suuntaus näkyy ehkä selvimmin suurten ikäluokkien kohdalla. Niiden edustajilla on vielä hyviä työvuosia eläkeikään, mutta kipinä uhkaa hiipua. Rahan hankkiminen ja yrityksen palveleminen eivät riitä motivoimaan todella hyvään työhön, jos työpaikan henki ahdistaa.
Verkostodynamiikan silmukoissa
Tuoreessa teoksessaan Gosbi - työnteon hyvä henki (WSOY) Heimo Langinvainio toteaa, että työ- ja toimintakulttuurin kehittäminen on jatkuva haaste niille, jotka haluavat luoda edellytyksiä inhimillisen luovan potentiaalin toteutumiselle, tasapainoiselle persoonallisuuden kehitykselle, hyvinvoinnille ja yhteiselle menestykselle.
Ei ole lainkaan yhdentekevää, miten ihminen ajattelee, asennoituu, kommunikoi ja toimii ympäristössä, joka on usein kilpailun ja eturistiriitojenkin leimaamaa.
Organisaatiopsykologiasta puhuminen ei riitä, tänä päivänä on hallittava verkostodynamiikkaa. Niin yksittäisen työntekijän kuin johtajankin näkökulma on pakosti globalisoitumisen kautta nopeasti muuttunut.
Langinvainio tuo keskusteluun hengen teeman. Väärässä hengessä toimiminen halvaannuttaa nopeasti laajoja rakenteita, hyvä työnteon henki sitä vastoin rakentaa, yhdistää, luo energiaa, innostaa ja parhaimmillaan pitää yllä aitoa työniloa. Työyhteisön hyvä henki olisi näin yritykselle arvokas lisäarvon lähde.
Tunnelmajohtaminen on osaamisalue
Gosbi on lyhenne sanoista Good Spirit of Business. Useimmilla on kokemuksia voimia antavista, miellyttävistä tunnelmista tai toisaalta olosuhteista, joissa vaikeuksista huolimatta on ylletty huippusuorituksiin, koska "henki oli päällä". Yrittämisen, kärsivällisyyden, uhrautuvaisuuden ja taistelun henki sai meidät yrittämään parastamme.
Maailmalla puhutaan hengen lisäksi jopa yrityksen sielusta Langinvainio hahmottaa teemoja, jotka ylläpitävät tällaista hyvää henkeä sekä ilmiöitä, jotka latistavat sitä. Pakottavan esimieskulttuurin sijalle on tarjolla esimerkiksi tunnelmajohtamista. Kyse on kuitenkin vakavammasta asiasta kuin työpaikalla viihtyilemisestä.
Gosbin voi mieltää vaikka henkiotukseksi, joka lehahtaa suotuisaan ilmapiiriin, mutta pakenee ahdistavasta kuin tilaisuuden tullen yritykselle tärkeät avainhenkilöt.
Langinvainion keskeinen viesti on, että me suomalaiset olisimme fantastinen porukka, jos vain henkinen puoli saataisiin kuntoon. Olemme hyvin koulutettuja, osaavia, ahkeria ja luovia, mutta usein yksilöinä paljon mukavampia kuin ryhmässä. Meillä ei viritetä, hehkuteta tai kohoteta mielialaa tarpeeksi. Työtoverien tekemisten kommentointi kuluttaa valtavasti energiaa.
Langinvainion mukaan on viisautta ymmärtää erilaisuutta, mutta se tulisi valjastaa yhteisiin hankkeisiin.
- Ihmisten työntekoa pitäisi helpontaa.
Monet kansainvälistyneet suomalaisyritykset ovat yrityksen ja erehdyksen kautta oppineet antamaan arvoa avaralle työnteon kulttuurille.
Langinvainion mielestä tästä voisi hyvinkin tulla suomalaisten erityinen osaamisalue ja vientituote sen sijaan, että paikoin yrityksissä ja etenkin niiden johdossa vain salaa nautiskellaan siitä, että ihmiset tekevät töitä hyvin. Langinvainio kieltäisi salanautiskelun, hyvästä työstä pitää nauttia yhdessä.
Yrityksen hyvä henki heijastuu lisäarvona asiakkaalle asti. Pelkkä mekaaninen palvelu ei pian riittäne edes meille suomalaisille, sillä me huomaamme, jos meitä palveleva ei arvostava omaa työtään eikä meitä asiakkaanaan, Langinvainio uskoo.
Huipputyypit huudossa
Yhä useammin huomataan, että työnantajat kaipaavat hyviä tyyppejä ja työntekijät parempia esimiehiä. Työelämässä vaikuttaa huippuasiantuntijoita, jotka eivät kuitenkaan ole hyviä työyhteisön jäseniä.
- Sosiaalisten kytkentöjen tiedostaminen on tärkeätä, koska yksikin avainhenkilö voi haitata muiden suorituksia tai peräti halvaannuttaa koko tiimin.
Organisaation hyvän hengen ilmauksia Langinvainion mielestä ovat selkeät yhteiset päämäärät ja arvot, sitoutuminen niihin, sujuva yhteispeli, muutosten hallinta, työn kehittäminen sekä jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen.
Konkreettisesti ymmärrettävien arvojen määrittely on vaikeata, ja ylhäältä sanellut arvot pölyttyvätkin monen organisaation mapeissa. Yhdessä pohditut saattavat toimia, jos niihin on puhallettu henkeä.
MARGIT HARA
10.9.1999
