Pienennetyn ITER:n kustannukset 3,5 mrd euroa
Päätös koefuusiovoimalasta parin vuoden sisällä
Päätös kansainvälisen ITER-koefuusiovoimalan sijoituspaikasta ja rakentamisesta on EU:n tutkimustoiminnasta vastaavan päähallinnon johtajan professori Jorma Routin mukaan tehtävä parin vuoden sisällä. Koevoimalasta kilpailevat lähinnä fuusiotutkimuksessa johtavassa asemassa oleva Euroopan unioni ja Japani.Koevoimala on tarkoitus toteuttaa puolta pienempänä kuin EU:n, Japanin, Venäjän ja Yhdysvaltojen yhteistyönä suunniteltu ITER. Sen kokonaiskustannuksiksi laskettiin noin 40 miljardia markkaa.
Yhdysvaltain vetäydyttyä ITER:stä EU, Japani ja Venäjä ovat yhdessä suunnitelleet teknisesti ja taloudellisesti alkuperäistä suunnitelmaa kevyempää koevoimalaa.
- Uusi voimala on kooltaan, teholtaan ja kustannuksiltaan selvästi alkuperäistä pienempi. Ohjeena suunnittelussa oli kustannusten leikkaaminen puoleen, kertoi EU:n ITER-ryhmän koordinaattori, tohtori David Campbell perjantaina Teknillisessä korkeakoulussa Espoossa.
Routti ja Campbell osallistuivat TKK:lla avatun fuusiotutkimusta esittelevän näyttelyn avajaisten yhteydessä järjestettyyn seminaariin.
Uuden ITER:n hinnaksi arvioidaan Campbellin mukaan noin 3,5 miljardia euroa eli runsaat 20 miljardia markkaa. Laitoksen teho on 500 megawattia, kun ITER:n alkuperäisen suunnitelman mukainen teho oli 1 500 megawattia.
Tokamak-tyyppisen laitoksen donitsinmuotoisen fuusiokammion ulkoläpimitta on supistunut 8,14 metristä 6,2 metriin ja monia koneen tieteellisiä tavoitearvoja on laskettu.
Campbellin mukaan laitoksen suorituskyky riittää edelleen ITER-ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Niistä tärkein on osoittaa fuusioenergian tieteellinen ja tekninen toteutettavuus käytännössä.
Routti toivoo USA:n palaavan ITER:iin
Hanke on pienennettynäkin Routin mukaan niin suuri ja pitkäaikainen, että se on välttämättä toteutettava kansainvälisenä yhteistyönä.
Hänen mielestään hiukkastutkimuksessa ja avaruustutkimuksessa harjoitettu yhteistyö tarjoaa hyvän mallin myös fuusioenergian valjastamiseksi yhdessä ITERin avulla.
Routti toivoi, että myös Yhdysvallat tulisi taas mukaan ITER-hankkeeseen, kun se ilmeisesti ensi vuonna alkaa liikkua. Edellytyksenä on, että EU ja Japani päättävät sitä ennen omat strategiansa ja hankkeen tulevaisuus täsmentyy. Pienemmän ITER:n suunnitteluvaihe päättyy virallisesti heinäkuussa vuonna 2001. Siihen osallistuvat EU, Japani ja Venäjä.
Koefuusiovoimalalle on tarjottu lukuisia sijoituspaikkoja. Italian ja Japanin tarjoamien useiden vaihtoehtojen lisäksi laitoksesta ovat olleet kiinnostuneita myös Kanada, Saksa ja Ranska.
Japanissa suhtautuminen fuusioon on hyvin myönteistä ja linjapäätökset tehdään vuoden loppuun mennessä. EU:ssa päätöksiä on tehtävä varhain ensi vuonna, sanoi Routti.
- Eurooppalaisen fuusiostrategian tavoitteena on säilyttää johtava asema tutkimuksessa ja turvata teollisuudelle kanavat uuteen teknologiaan. Taloudelliset voimavarat eivät yksin riitä hankkeen toteutukseen ja siksi laaja yhteistyö on välttämätöntä jatkossakin, totesi Routti.
ITER:n "keventäminen" on kuitenkin tehnyt hankkeen Routin mukaan EU:lle selvästi aiempaa realistisemmaksi.
EU:n varat ITER:iin seuraavaan puiteohjelmaan
EU:n päätösaikatauluun vaikuttaa myös seuraavan tutkimuksen puiteohjelman rahoitussuunnittelu, koska hanke vaatii runsaasti varoja. Rahoituksen järjestämiseksi päätökset olisi hyvä saada nopeasti. EU:n nykyiseen vuonna 2002 päättyvään viidenteen puiteohjelmaan ITER ei sisälly.
Koefuusiovoimalan sijoituspaikasta päätettäessä osallistuminen hankkeen kokonaiskustannuksiin on olennainen kysymys, sillä isäntämaan osuudeksi tulee noin 60 prosenttia kustannuksista.
Varsinaiseen fuusioteknologiaan ITER:n hinnasta liittyy noin 40 prosenttia. Esimerkiksi Italian tarjoamille sijoituspaikoille haettaisiin rahoitusta myös EU:n rakennerahoista.
Routin mukaan hankkeen taakkaa voitaisiin jakaa kansainvälisesti myös etätyöskentelyllä ja käyttämällä esimerkiksi CERN:ssä koeteltuja toteutusmalleja yhteistyössä. Hän myös huomautti, että ITERin hintaa voi mitata monin tavoin.
- Esimerkiksi vanhan jumbomatkustajakoneen suurennetun version kehityskustannukset arvioitiin 6 miljardiksi dollariksi ja Airbusin uuden suurkoneen kehityskustannukset 8 miljardiksi dollariksi, hän totesi .
Fuusio tarjoaa tulevaisuudessa ehtymättömän ja saasteettoman energian ihmiskunnalle, mutta se vaatii erittäin suuret kehityskustannukset ja vielä paljon tutkimustyötä. Kyse on Routin mukaan tehtävästä, joka kuuluu luontevasti EU:n toimintakenttään.
Routti myös varoitteli odottamasta liian nopeita tuloksia. Fuusiovoima ei ole vielä oven takana, vaan työtä on tehtävä vuosikymmeniä, ennen kuin päästään kaupalliseen tuotantoon. Fuusiotutkimus on osa EU:n ja ihmiskunnan pitkän aikajänteen energiaratkaisujen kehittämistä.
- ITER:n koevoimalan rakennusaika on noin kymmenen vuotta. Laitoksen valmistuttua tarvitaan viitisen vuotta kokeisiin ja käyttökokemusten arviointiin ja sen jälkeen kymmenen vuotta demonstraatiovoimalan rakentamiseen, totesi Routti.
Siinä vaiheessa on kulunut 25 vuotta. Mikäli kaikki on sujunut odotusten mukaisesti, voidaan sen jälkeen aloittaa ensimmäisen fuusiovoimalan prototyypin rakentaminen.
STT-IA
10.9.1999
