Makkara ja mehut lapsen lisäainepommeja
Suomalaiset 1-6 -vuotiaat lapset saavat lisäaineita yleensä kohtuuden rajoissa, osoitti elintarvikeviraston ja Turun yliopiston tekemä tutkimus, jossa selvitettiin turkulaisten lasten ruuastaan saamia lisäainemääriä.Suurkuluttajiksi luettavilla lapsilla tilanne on toisenlainen. Tutkimuksen mukaan tytöt saivat jonkin verran vähemmän lisäaineita kuin pojat. Lasten lisäaineiden saanti oli lisäaineesta riippuen suurimmillaan 2-4 -vuoden iässä. Ongelmallisimpia ovat bentsoehappo ja nitriitti.
Keinoiksi lisäaineiden saannin vähentämiseen lapsilla jää tutkimuksen mukaan teollisuuteen vaikuttaminen sekä leikki-ikäisten lasten vanhempien informointi siitä, millainen makkaroiden ja muiden lihaleikkeleiden kulutus pitää nitriitin saannin ja millainen mehujen ja hillojen käyttö toisaalta pitää bentsoehapon saannin turvallisella tasolla.
Makkaraa kohtuudella myös lapsille
- Suomalaislapset saavat enemmän nitriittiä kuin muiden maiden lapset, koska meillä lapset syövät runsaammin makkaraa kuin muualla. Bentsoehappoa on taasen pääosassa lasten suosimia mehujuomia. Lasten ruokavalioon tulisi kiinnittää huomiota, eikä pienille lapsille saisi antaa makkaraa päivittäin, neuvoo erikoistutkija Pirjo-Liisa Penttilä.
Nykyisillä elintarvikkeiden lisäainepitoisuuksilla 15 kiloa painava, eli keskimäärin kolmevuotias lapsi voi syödä nitriitin suositusarvon ylittymättä korkeintaan yhden nakin ja juoda bentsoehapon suositusarvon ylittymättä korkeintaan reilun juomalasillisen mehua päivässä.
ADI-arvo tarkoittaa sellaista hyväksyttävää päivittäistä lisäaineen saantia, jolle ihminen voi periaatteessa altistua päivittäin koko elämänsä ajan ilman terveydellisiä haittavaikutuksia. Penttilä kertoo, että nitriitti on karsinogeeninen aine ja bentsoehappo aiheuttaa muun muassa yliherkkyyttä.
FF-IA
10.9.1999
