Epidemioiden määrä jopa kolminkertaistunut
Ruokamyrkytykset lisääntyneet merkittävästi
Ruokamyrkytysten määrä on viime vuosina lisääntynyt Suomessa merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 1997 ruokamyrkytysepidemioita ilmoitettiin kaksinkertainen ja viime vuonna jo kolminkertainen määrä tämän vuosikymmenen aiempiin määriin verrattuna.
Kunnalliset valvontaviranomaiset ilmoittivat viime
vuonna 1995 ruokamyrkytysepidemiaa, joista 87 oli
elintarvikkeista ja 8 talousveden välittämää
epidemiaa.
Myös ruokamyrkytykseen sairastuneiden määrässä
tapahtui viime vuonna huomattava nousu.
Sairastuneita ilmoitettiin vajaat 10 000.
Heistä
noin kaksi kolmasosaa (6 809) sairastui
talousveden välityksellä. Elintarvikkeiden
välityksellä levinneissä epidemioissa sairastui
taas kolmasosa (2 851); tällä tavoin
sairastuneista yksi menehtyi.
Tiedot ruokamyrkytyksistä on kerätty
Elintarvikeviraston ylläpitämään valtakunnalliseen
ruokamyrkytysrekisteriin, jota pidetään yhtenä
kehittyneimpänä selvitys- ja
tilastointijärjestelmänä koko maailmassa.
Rekisteri perustuu kunnallisten viranomaisten
lähettämiin selvitysilmoituksiin. Ruokamyrkytysten
ilmoitus- ja raportointijärjestelmä uudistettiin
vuonna 1997. Sen katsotaan osaltaan
vaikuttaneen epidemioiden määrän nousuun.
Kalikivirus ja kampylobakteeri
Perinteiset ruokamyrkytysten aiheuttajat, kuten
stafylokokit, eivät ole lisänneet epidemioita. Sen
sijaan uudet kulutustottumukset, kuten
simpukoiden, papujen ja ulkomaisten
pakastemarjojen käytön lisääminen, johtivat
suuriin epidemioihin.
Näitä olivat pakastemarjojen välityksellä
levinneet neljä kalikivirusepidemiaa, 11
papumyrkytysepidemiaa ja neljä
simpukkamyrkytystä.
Kalikivirus aiheutti myös kaksi laajaa epidemiaa
vesilaitosten tuottaman talousveden välityksellä.
Kampylobakteeri puolestaan aiheutti suuren
vesiepidemian Haukiputaalla sekä yhden pienen
elintarvike- ja vesivälitteisen epidemian.
Ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin vuoden
aikana myös yksi salmonellaepidemia. Kaiken
kaikkiaan salmonellaa kuitenkin esiintyi vuoden
aikana varsin vähän.
Useita käsittelyvirheitä
Yleisimmät todetut elintarvikkeiden
käsittelyvirheet olivat lämpötiloihin liittyviä -
riittämätön kuumennus, virheellinen
säilytyslämpötila, riittämätön jäähdytys ja
virheellinen kuljetuslämpötila.
Raaka-ainetta epäiltiin tartuntojen lähteeksi 15
epidemiassa.
Marjaepidemioissa saastunutta
raaka-ainetta ei kuitenkaan voida
Elintarvikeviraston mukaan pitää ruuan
valmistuksen käsittelyvirheenä, vaan ongelma
liittyy todennäköisesti marjojen tuotanto- ja
pakkausolosuhteisiin.
Suuret vesiepidemiat puolestaan osoittavat
Elintarvikeviraston käsityksen mukaan, että
vesilaitosten vedenkäsittelyssä esiintyi vuonna
1998 huomattavia ongelmia.
STT-IA
10.9.1999
Kotimaa -sivulle
|