Valtio joutunut vastaamaan yhä useammasta lainasta
Valtio on joutunut vastaamaan yhä useamman opiskelijan opintolainoista. Suunta ei ole muuttunut talouslaman helpottumisen myötäkään, vaikka ongelma kolme vuotta sitten näytti jo helpottuvan. Viime vuosina valtion maksettaviksi jääneet opintolainat ovat olleet kuitenkin markkamäärältään entistä pienempiä.
Opintolainaongelman hidas helpottuminen laman
jälkeen ei KELA:n tutkijan Pekka Ruotsalaisen
mukaan ole suuri yllätys.
Nuorten taloudellinen tilanne ei ole laman jälkeen
vielä sanottavasti parantunut. Viime vuonna joka
neljäs 15-24-vuotias oli työttömänä, kun vielä
1980 luvun lopulla tämän ikäluokan
työttömyysaste oli alle seitsemän prosenttia.
Myös nuorten tulokehitys on ollut muihin
ikäluokkiin verrattuna heikompaa ja tulotaso yhä
lamavuosien tasolla.
Ruotsalaisen mukaan opintolainaongelman ei
voida olettaakaan pienenevän samaa vauhtia
maan yleisen taloudellisen tilanteen paranemisen
kanssa. Hänen mielestään on syytä jopa varautua
siihen, että valtion takausvastuissa on siirrytty
pysyvästi korkeammalle tasolle.
Lainaongelmaiset ovat yhä nuorempia
Opintolainojen maksuvaikeuksia on enemmän
miehillä kuin naisilla. Iältään
opintolainaongelmaiset ovat viime vuosina olleet
entistä nuorempia ja heillä on takanaan entistä
lyhyempi opiskelu-ura. Eräänä selityksenä tähän
on pidetty opintojen keskeyttämisen yleistymistä.
Lainojen takaisinmaksu on erityisen hankalaa
ammattioppilaitoksissa opiskelleille. Heitä on noin
40 prosenttia ongelmalainojen haltijoista ja
heidän osuutensa on myös kasvanut viime
vuosina.
Ammattioppilaitoksissa opiskelua varten
myönnetyistä opintolainoista noin neljä prosenttia
ajautui valtion maksettavaksi vuonna 1997, kun
kaikista opintolainoista valtion maksettavaksi
päätyi prosentin verran.
Myös lukiolaisten lainanhoito-ongelmat ovat
lisääntymässä. Tähän etsitään syytä mm.
luokattomasta opetuksesta, joka on pidentänyt
opiskeluaikaa.
Lainaa nostettu maksimimäärä
Tutkija Anna-Riitta Lehtinen
Kuluttajatutkimuskeskuksesta etsi
tutkimuksessaan tunnusmerkkejä, jotka erottivat
maksuvaikeuksissa olevia muista
opintovelallisista.
Sen lisäksi, että ongelmiin joutuneet olivat
nuorempia ja lyhyemmän koulutuksen saaneita,
he olivat työllistyneet heikommin kuin
vertailuryhmään kuuluneet, joista suurin osa oli
saanut työtä heti opintojen päättymisen jälkeen.
Ongelmaryhmässä opiskelumotivaatio oli heikompi
ja opintojen viivästymistä oli enemmän kuin
vertailuryhmässä. Ongelmaryhmässä työn ja
opiskelun yhteensovittaminen oli ollut hankalaa ja
toimeentulotukeen oli turvauduttu usein jo
opiskeluaikana.
Vaikka opinnot olivat kestäneet lyhyen aikaa,
lainaa oli nostettu usein maksimimäärä. Kun
lainojen takaisinmaksun aika koitti, rahat eivät
riittäneetkään kaikkiin menoihin, jolloin yleensä
mm. vuokra tai asuntolaina hoidettiin ennen
opintolainaa.
Lehtisen mukaan joillekin myös opintotukiuudistus
oli aiheuttanut epätietoisuutta lainojen
hoitamisesta. Osa lainanottajista oli ollut myös
hyvin nuoria lainasopimuksia tehdessään, eivätkä
he ymmärtäneet, mihin he olivat sitoutuneet.
Monilta puuttui myös suunnitelmallisuus,
aktiivisuus sekä taito hoitaa omia asioitaan.
Opintolainoja perinnässä 770 miljoonaa markkaa
Valtion takausvastuu merkitsee sitä, että KELA
maksaa maksamatta jääneet suoritukset lainan
myöntäneelle pankille ja perii ne sitten
opiskelijalta.
Viime vuonna perinnässä oli jo 770 miljoonaa
markkaa velkapääomaa sekä lisäksi korkoja 148
miljoonaa markkaa. Keskimääräinen perittävä
lainasaldo oli vähän yli 20 000 markkaa.
Lainoja
perittiin viime vuonna noin 31 000 velalliselta.
Pääosa perittävistä lainoista on korkotuellisia
lainoja, mutta myös markkinaehtoisia lainoja
tulee perintään kaiken yhä enemmän.
STT-MH
10.9.1999
Kotimaa -sivulle
|