Romahduksen partaalla oleva Pohjois-Korea harjoittaa kiristystä

Koska Pohjois-Korea on suljettu valtio, ei kukaan ulkopuolinen tiedä maassa vallitsevan nälänhädän laajuutta. Nälkään kuolleiden lukumäärästä on esitetty arvioita muutamasta sadasta tuhannesta jopa 2-3 miljoonaan. Asukkaita Pohjois-Koreassa on 23 miljoonaa.

Tilanne on onneksi hiukan parantunut parin viime vuoden aikana, ja YK:n Maailman ruokaohjelma (WFP) on järjestänyt ruoka-apua kolmannekselle maan väestöstä. Hallitus on kuitenkin täysin kykenemätön ratkaisemaan ongelmaa.

Nälänhätä alkoi tämän vuosikymmenen puolivälissä kuivuuden, tulvien ja Neuvostoliiton romahduksen aiheuttaman öljypulan takia. Sen taustalla on maan talouselämän ja erityisesti teollisuuden surkea tila. Maanviljelijät tarvitsisivat lannoitteita, siemeniä, traktoreita, työkaluja ja varaosia. Myös ruuanjakelu edellyttää kalustoa ja varastointimahdollisuuksia.

Talous hajoamistilassa

Mitään ei kuitenkaan ole saatavilla. Talouslehti The Economistin eri lähteistä keräämien arvioiden mukaan siviilipuolen tehtaiden kapasiteetista vain 20 prosenttia on käytössä, ja tuotanto on pudonnut tällä vuosikymmenellä puoleen. Maan viennin arvo on alle miljardi dollaria vuodessa, mikä on vain muutaman prosentin bruttokansantuotteesta.

Hallitus ei ole maksanut ulkomaisia lainojaan, eikä siihen muutenkaan luoteta sopimusosapuolena. Hallitukselle tämä sopii, koska se haluaa maan pysyvän eristettynä ulkomaailmasta.

Kun nälänhätä uhkasi synnyttää maassa anarkian, hallitus joutui muodollisesti antamaan maanviljelijöille luvan myydä tuotteitaan markkinoilla. Tästä on kuitenkin tullut uhka maan johtajalle Kim Jong Ilille.

Markkinat ruokkivat korruptiota ja johtajan omin sanoin "egoismia". Virkamiehet myyvät markkinoilla elintarvikkeita, jotka he ovat varastaneet tai hankkineet keinottelemalla ruokakupongeilla. Toisaalta, jos markkinat kiellettäisiin, eliitti menettäisi tulonlähteensä.

Maan taloutta ohjataan keskusjohtoisesti ideologisin perustein, eikä mitään kritiikkiä tai uudistusehdotuksia sallita. Tehtaat ovat alkeellisia ja tuotteiden laatu on kehno. Tälläisissä paikalleen jämähtäneissä järjestelmissä vaikeudet kasautuvat ja pahenevat ajan myötä, kuten kävi Neuvostoliitossakin. Kansantuote asukasta kohden oli vuonna 1997 arviolta vain 741 dollaria vuodessa.

Taloudellinen tilanne näkyy myös myös muilla aloilla, terveydenhuollossa ja lasten koulutuksessa. Suoranainen hätä on ajanut suuria joukkoja ihmisiä tien päälle etsimään ruokaa omassa maassaan, vaikka kaikenlainen matkustelu onkin kielletty. Myös Kiinaan on paennut väkeä, arviot vaihtelevat kymmenestätuhannesta satoihin tuhansiin.

Palvokaa suuria johtajia

Pohjois-Korean suuri isä Kim Il Sung kuoli vuonna 1994, ja valtaan nousi hänen poikansa Kim Jong Il. Periaatteessa vallanvaihto on vielä kesken, ja maan johtajuus on edelleen kuolleella isällä. Henkilöpalvonta on äärimmäisyyksiin vietyä. Isän ja pojan kuvia on joka talon seinällä, ja Kim Il Sungin patsaita on 35 000 kappaletta ympäri maata.

Kim Il Sungin valta oli absoluuttinen, ja hän oli maan perustuslain yläpuolella. Kim Il Sung oli harras Stalinin ihailija, mutta marxismi-leninismin tilalle hän kehitti juche-aatteen. Periaatteina ovat yksinvaltius ja täydellinen riippumattomuus ulkomaailmasta. Tavoitteena on Etelä-Korean vapauttaminen ja maiden yhdistäminen.

Kim Jong Il ei voi ryhtyä mihinkään uudistuksiin, koska silloin hän esittäisi arvostelua täydellistä isäänsä vastaan. Hän ei nauti suurta suosiota, vaan hänen valta-asemansa perustuu vain ja ainoastaan hänen isänsä politiikan ja aatteiden ehdottomaan noudattamiseen.

Mahtavan johtajan poika seuraakin tarkasti nerokkaan isänsä jälkiä. Kaikessa mitä hän tekee, hän on muita parempi. Nuoruudessaan hän on muun muassa säveltänyt kuusi oopperaa, kaikki mestariteoksia. Golfin pelaajana hän on lyönyt maailmanennätyksiä.

Kim Jong Ilin vallan takeena on erittäin kehittynyt turvallisuuspalvelu, jonka kolme haaraa valvovat kansalaisten lisäksi myös toisiaan. Kansalaisten mahdollisuudet saada tietoja ulkomaiden tai oman maan todellisista tapahtumista ovat erittäin pienet, ja valtava propagandakoneisto jauhaa hallituksen ylivertaisuutta.

Mahtava ja nälkäinen armeija

Pohjois-Korean sotilasmenot ovat Economistin lainaaman englantilaisen tutkimuslaitoksen (The International Institute for Strategic Studies) mukaan noin 5,4 miljardia dollaria vuodessa, mikä on ehkä jopa kolmannes maan bruttokansantuotteesta. Maan armeija on maailman viidenneksi suurin ja sen miesvahvuus on noin 923 000 miestä. Tämä on hyvä suoritus maalta, joka on maailman köyhimpiä.

Armeija on valtio valtiossa. Sillä on omia tehtaita, kaivoksia ja maatiloja. Ruokaa ei silti tahdo riittää kaikille sotilaille eikä alemmille upseereille.

Armeija on jatkuvasti valmiina sotaan Etelä-Korean kanssa, ja sen sukellusveneet ja tykkiveneet kahakoivat eteläkorealaisten kanssa harva se viikko. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu on toistuvasti varoittellut äkillisen sodan uhasta alueella, vaikka Pohjois-Korea onkin lupautunut neuvotteluihin Etelä-Korean kanssa.

Pohjois-Korean armeijan miesvahvuudesta 75 prosenttia ja tulivoimasta 80 prosenttia on Economistin mukaan sijoitettu alle 100 kilometrin päähän maiden välisestä demilitarisoidusta vyöhykkeestä. Etelä-Korean pääkaupunki Soul on vain kahden minuutin lentomatkan päässä pohjoisen sotilaskentiltä. Lisäksi kaupunki on raskaan tykistön kantomatkan päässä.

Pohjoiskorealaisilla uskotaan myös olevan kemiallisia aseita ja ehkä jopa ydinasevalmius.

Salaiset aseohjelmat huolestuttavat naapureita

Pohjois-Korea on pitkään rakentanut itselleen salaa ydinasetta. Viisi vuotta sitten maa alkoi puuhastella suurimman ydinvoimalansa kanssa ilman kansainvälisiä tarkastajia tavalla, joka säikäytti naapurimaita ja Yhdysvaltoja. Kiina kuitenkin vastusti Yhdysvaltojen vaatimia pakotteita, eivätkä Japani tai Etelä-Koreakaan halunneet asettua jämäkästi Pohjois-Koreaa vastaan.

Lopulta Yhdysvallat neuvotteli yksin Pohjois-Korean kanssa, ja maalle tarjottiin kahta länsimaista ydinvoimalaa, jos se luopuu plutoniuminsa uudelleenkäsittelystä. Economistin arvion mukaan Kim Jong Il oppi tästä, että mitä huonommin hän käyttäytyyy, sitä epätoivoisemmin ulkopuoliset yrittävät lahjoa hänet. Maa tarvitsee kipeästi apua, mutta Kim Jong Il haluaa sen ilman mitään ehtoja.

Varovaisten naapurien kiristäminen on toiminut hyvin. Niinpä maa edelleen lähettää sukellus- ja tykkiveneitä Etelä-Korean aluevesille, ja uhoaa uudesta ohjuskokeesta. Ensimmäinen koe tehtiin viime vuoden elokuussa ilman ennakkoilmoitusta, ja se sai erityisesti japanilaiset kauhistumaan.

Etelä-Korea on harrastanut hymypolitiikkaa pohjoista naapuriaan kohtaan ja haluaa neuvotella sen kanssa asioista. Neuvottelut Pohjois-Korean kanssa eivät tosin johda mihinkään. Kiina puolestaan tukee Kim Jong Iliä, sillä se ei halua, että maa joutuu kaaokseen tai antautuu nöyryyttävästi Etelä-Korealle.

Toisaalta Kiina ei pitänyt ollenkaan pohjoiskorealaisten ohjuskokeesta, mikä sai Japanin liittymään Yhdysvaltain ohjustentorjuntajärjestelmän tutkimushankkeeseen.

Kiina on ylipäätänsä ainoa maa, jolla ehkä olisi mahdollisuus painostaa valta-asemiinsa takertuneet Pohjois-Korean johtajat pohtimaan uusia ratkaisumalleja ongelmiinsa. Muussa tapauksessa Pohjois-Korean tulevaisuus näyttää synkältä.

Kim Jong Il on pattitilanteessa. Jos hallitus ei ryhdy uudistuksiin, järjestelmä tulee romahtamaan enemmin tai myöhemmin. Mutta myös uudistuksiin ryhtyminen voi viedä maan sekasortoon. Sota Etelä-Koreaa vastaan johtaa yhtä lailla maan tuhoon.

HEIKKI JANTUNEN
10.9.1999

Hyviä uutisia Pohjois-Korean "uutistoimisto" KCNA:sta.

Ulkomaat -sivulle