Yhteistoiminta mahdollistaa myös kilpailun
Länsirannikon satamayhteistyöstä hyötyvät kaikki
Viiden Suomen länsirannikon sataman, Naantalin, Porin, Rauman, Turun ja Uudenkaupungin, välinen yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia. Virallisemmin Southwestern Ports of Finland - nimellä etenevässä hankkeessa panostetaan muun muassa markkinointi-, koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön.Yhteistyöhankkeeseen osallistuvat myös Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ja Saaristomeren merenkulkupiiri.
Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen rooli on toimia yhteistyöhankkeessa koordinaattorina. Siellä on myös tarvittavaa tietotaitoa yhteisiin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Niinikään keskus toteuttaa hankkeen vaatimat sihteeripalvelut.
Yhteiset intressit, omat vahvuudet
Jo useita vuosia kestänyt yhteistyöhanke käynnistyi ajatuksesta yhdistää eri satamien voimavarat niin, että kaikki osapuolet hyötyisivät yhteisistä toiminnoista. Hankkeen tarkoituksena on ollut etsiä kohteita, joissa viidellä satamalla on yhtenevät intressit.
Joillakin tavaraliikenteen osa-alueilla satamilla on selvä kilpailutilanne, mutta niillä on myös erityiset vahvuusalueensa, joihin ei liity kilpailuasetelmaa.
Turku nähdään merkittävänä suuryksikkö- ja matkustajaliikennesatamana, Raumalla on panostettu erityisesti paperiteollisuuden vientikuljetuksiin, Naantalilla on hyvät yhteydet valtateille, Porin valttina ovat syväväylät ja Uudessakaupungissa tehdään merkittäviä laituri-investointeja.
Yhteistyöhanke kariutui aluksi Turun vastahakoisuuteen, mutta mm. Turun ja Porin läänin silloisen maaherran, Pirkko Työläjärven myötävaikutuksella Turkukin saatiin kiinnostumaan ideasta ja yhteistyö alkoi vuoden 1994 maaliskuussa.
- Satamien välistä yhteistyötähän on ollut jo aiemmin kahdenvälisenä. Esimerkiksi Haminan ja Kotkan välillä on ollut yhteistoimintaa kauan. Tämän laajuinen, viiden sataman yhteistyöhanke on kuitenkin laatuaan ensimmäinen, kertoo Rauman satamajohtaja, Hannu Asumalahti.
- Hanke on ennen kaikkea toimivan johdon yhteistyöelin, johon liittyvät säännölliset tapahtumat ja koordinointi. Tavoitteena on satamien tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen. Yhteistyötä on niin koulutuksessa kuin teknisissä kysymyksissäkin, Asumalahti selittää.
Suuremmalla parempi huomioarvo
Viidestä satamasta neljä on kokoluokaltaan 4-5 miljoonan tonnin satamia, Uusikaupunki on selvästi pienempi.
- Tärkeä tavoite on myös yhdistää tunnettavuutta. Viiden miljoonan tonnin satama on Suomessa iso, mutta maailmalla pieni. Yhteinen kapasiteettimme on 20-25 miljoonan tonnin luokkaa ja se lisää kiinnostavuutta, kun esiinnytään yhtenä kokonaisuutena, Asumalahti sanoo.
Näkyvyyttä haetaan mm. kansainvälisillä messuilla ja erilaisissa kutsuvierastilaisuuksissa.
Lännessä kasvua, etelässä taantumaa
Asumalahti kertoo, että tällä hetkellä Pohjanlahden puolen satamissa tapahtuu voimakasta kasvua, mutta lähinnä Venäjän viennin kangertelun vuoksi Suomenlahden satamien kasvu on selvästi hidastunut.
- Lännen satamilla on omat vahvuusalueensa. Noin 80 prosenttia on erikoistunutta toimintaa ja loput 20 prosenttia muodostuvat kappaletavara-, kontti- ja perävaunuliikenteestä, joissa yhteistyöhankkeen viiden sataman välillä on selkeää kilpailua, Asumalahti sanoo.
- Hankkeessa ollaan yleisellä tasolla liikkeellä, ei suunnitella mitä kukakin tekee. Yhteistyö on myös edunvalvontaa ja koska hankkeet on tehtävä yhteistyössä, niistä on vallittava yksimielisyys, Asumalahti selittää.
- Esimerkiksi luotsi- ja väylämaksut ovat aiheuttaneet ristiriitaa. Porilla ja Raumalla on lyhyet väylät ja muista eriävät intressit näissä asioissa, hän jatkaa.
Yhteistyötä jatketaan
Asumalahden mukaan hanke ei ole kohdannut suurempia ongelmia. Hänen mukaansa
kaikissa satamissa on nähty yhteistyön hyödyt.
- Tällä hetkellä olemme toteuttamassa yhteistä viiden sataman esitettä ja tätä yleisesitettä tullaan sitten jakamaan ulospäin, Asumalahti kertoo esimerkkinä konkreettisista yhteistyön muodoista.
- Yhteistyö on nyt kestänyt viitisen vuotta. Hankkeessa on tapahtunut eräänlainen sukupolvenvaihdos. Kun Turun ja Rauman satamajohtajat vastikään vaihtuivat, tehtiin uusi tilannearvio. Vertailujen ja mietintöjen pohjalta yhteistyö todettiin kannattavaksi ja sitä jatketaan, Asumalahti kertoo.
Kulut volyymin mukaan
Uudenkaupungin pienempi kapasiteetti on huomioitu myös kustannuksissa.
- Hankkeiden rahoituksessa toimitaan niin, että neljän muun sataman osuus on yksi ja Uudenkaupungin puoli. Jos mennään vaikka messuille, kulut jaetaan tasan osallistujien kesken, Asumalahti kertoo.
Yhteistoiminta on ulotettu myös joihinkin hankintoihin. Rauma ja Turku saivat merkittäviä säästöjä yhteisostona toteutetussa konttinosturikaupassa.
- Yksi tarjouspyyntö alensi hintaa. Myös kuljetussäästöt ovat merkittäviä, jos tehdään yhteisiä hankintoja. Satamien tarpeet ovat osittain samanlaiset, Asumalahti sanoo.
Logistiset toiminnot ovat nykykäsityksen mukaan entistä kiinteämmässä yhteydessä toisiinsa. Asumalahden mielestä logistisen kokonaisuuden toimivuus on ensisijaista.
- Satamakonsepti on yksi lenkki logistiikkaketjussa. Koko ketjun rooli on korostunut, ei niinkään yhden lenkin. Kehitys etenee selkeästi entistä yksiköityneempiin lasteihin, ja se tulee muuttamaan toimintatapoja satamissa. Yleisestihän satamat ovat tärkeitä meri-, maantie ja raideliikenteen yhtymäkohtia, Asumalahti selvittää.
Raumalla satsataan metsäteollisuuden vientiin
Hannu Asumalahti johtaa satamaa, jonka kasvu on nyt voimakasta ja suuria rakennushankkeita käynnissä kaiken aikaa.
- Rauma kasvaa ja laituripaikkaluku lisääntyy. Meneillään on uusi laiturihanke Amerikan liikenteen käyttöön. Metsäteollisuuden tuotteiden vientiä keskitetään yhä enemmän Raumalle, Asumalahti kertoo.
- Liikenneministeriö ja merenkulkulaitos ovat tehneet ennusteita meriliikenteen kokonaiskasvusta vuoteen 2020 saakka. Sen mukaan kasvu tulee olemaan 48 prosenttia, mikä tarkoittaa Rauman osalta puolitoistakertaistumista, Asumalahti laskee.
- Myös konttiliikenteessä on odotettavissa huomattavaa kasvua. Venäjän konttiliikenne ei ole määräävä, kun pystytään pitkälti suoriin toimituksiin. Yleisesti konttiliikenne kasvaa, ja esimerkiksi perinteinen konventionaaliliikenne kaukomaihin vähenee.
Vaikka itä-länsisuuntaiselle transitoliikenteelle mm. Turun sataman kautta on ennusteltu merkittävää kasvua, Asumalahti uskoo Kotkan ja Haminan hoitavan jatkossakin valtaosan itäliikenteestä.
- Joitain erityiseriä kannattaa keskittää länteen. Kokonaisuutena tilanteen muotoutumista on vaikea arvioida. Baltian maiden merkitys idänliikenteessä voi muuttua, Asumalahti arvioi.
Southwestern Ports of Finland -hanke tuottaa uusia projekteja. Asumalahden mukaan pari suunnitelmaa on nytkin vireillä, mutta niistä on liian aikaista kertoa tässä vaiheessa. Kaikesta päätellen Länsi-Suomen satamien tulevaisuus näyttää nyt yhtä aurinkoiselta kuin alueen viimeaikainen sää.
MIKKO LAITINEN
10.9.1999
