Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Avainsana on nyt eurooppalaisuus

Standardeilla tehokkuutta yrityksiin ja helppoutta arkeen



Ruuvien ja muttereiden kierteet tai puhelinnumeron suositeltava ryhmittely voivat tuntua tyhjänpäiseltä keskustelun aiheelta, mutta toimitusjohtaja Kari Kaartama todistaa täysin päinvastaista. Niistä puhutaan, koska ne ovat esimerkkejä yritysten toimintaa tehostavista ja kansalaisten elämää helpottavista standardeista.


Kaikki hyötyvät standardeista, usein tietämättään, Suomen Standardoimisliiton SFS:n toimitusjohtaja lisää.

Standardeilla pyritään aikaansaamaan säästöjä, edistämään kansantaloutta, lisäämään turvallisuutta, suojelemaan kuluttajia ja helpottamaan kaupankäyntiä.

Ne ovat suosituksia, mutta niitä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi lainsäädännössä. Liiton mukaan niillä helpotetaan elinkeinoelämän, viranomaisten ja kuluttajien elämää.

SFS antoi ensimmäisen standardinsa 75 vuotta sitten. Se tehtiin ruuvien ja muttereiden kierteistä. Torstain juhlaseminaarissa keskusteltiin standardien merkityksestä Euroopan kilpailukyvyn lisäämisessä.

Aiheen valinta oli oivallinen osoitus liiton toiminnan muuttumisesta: kun ennen annettiin pääasiassa kotimaisia standardeja, nyt tehdään töitä eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien eteen. Yritykset ovat vahvasti mukana valmistelutyössä.


Tärkeää Euroopan hyvinvoinnille

EU:n komissiossa standardoinnista vastaava johtaja Evangelos Vardakas on vakuuttunut, että yhteiset eurooppalaiset standardit avaavat eurooppalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia ja varmistavat, että teollisuus toimii tehokkaasti.

Kun koko EU:ssa on yhteiset standardit, Euroopan asema kaupassa vahvistuu, koska ostajat tietävät, että tuotteille on yhteisesti hyväksytyt suositukset useammassa maassa.

Ostajan kannalta on tärkeää, ettei hän ole riippuvainen yhden maan toimittajasta, hän selvitti ennen SFS:n juhlaseminaaria.

Kun EU aloitti 80-luvun alussa työn yhteisten standardien aikaansaamiseksi, 80-90 prosenttia maiden standardeista oli kansallisia.
- Nyt noin 90 prosenttia EU-maissa olevista standardeista on eurooppalaisia tai kansainvälisiä, hän kertoi.

Hänen mukaansa toinen hyvä esimerkki eurooppalaisen teollisuuden ja viranomaisten onnistuneesta standardoimisyhteistyöstä ovat matkapuhelinliikenteen standardit.

Vardakas katsoo, että nopeiden päätösten ansiosta Nokia ja Ericsson saivat vahvan lähdön Euroopassa, ja samalla eurooppalaisten ratkaisujen taakse ryhmityttiin myös muualla maailmassa lähinnä Yhdysvaltoja lukuun ottamatta.

EU:ssa kansallisten standardien harmonisointi aloitettiin, koska erilaiset standardit heikensivät tavaroiden ja palvelujen vapaata kauppaa sisämarkkinoilla.

Vardakas kuitenkin muistutti, että suurin osa esimerkiksi teollisuuden standardeista syntyy sen omista tarpeista.

Vardakasin mukaan nopeasti kehittyviin teknisiin aloihin liittyvät myös standarisoinnin suurimmat haasteet. Monilla aloilla yhteiset suositukset ovat historiaa ennen kuin työ standardien aikaansaamiseksi on saatu loppuun. Esimerkiksi muoviputkille yhteisten standardien saanti kesti kymmenisen vuotta.

Työ kestää, koska mm. maiden standardeissa on niin suuria eroja. Aikanaan niitä rakennettiin myös tietoisesti suojaamaan kotimaista tuotantoa kilpailulta eikä ajatusten kääntäminen yhteiseurooppalaisen ajatusmaailman taakse vieläkään käy aina käden käänteessä.

STT-IA
10.9.1999


Talous -sivulle