Avainsana on nyt eurooppalaisuus
Standardeilla tehokkuutta yrityksiin ja helppoutta arkeen
Ruuvien ja muttereiden kierteet tai puhelinnumeron suositeltava ryhmittely voivat tuntua tyhjänpäiseltä keskustelun aiheelta, mutta toimitusjohtaja Kari Kaartama todistaa täysin päinvastaista. Niistä puhutaan, koska ne ovat esimerkkejä yritysten toimintaa tehostavista ja kansalaisten elämää helpottavista standardeista.
Kaikki hyötyvät standardeista, usein
tietämättään, Suomen Standardoimisliiton SFS:n
toimitusjohtaja lisää.
Standardeilla pyritään aikaansaamaan säästöjä,
edistämään kansantaloutta, lisäämään
turvallisuutta, suojelemaan kuluttajia ja
helpottamaan kaupankäyntiä.
Ne ovat suosituksia, mutta niitä voidaan käyttää
hyväksi esimerkiksi lainsäädännössä. Liiton
mukaan niillä helpotetaan elinkeinoelämän,
viranomaisten ja kuluttajien elämää.
SFS antoi ensimmäisen standardinsa 75 vuotta
sitten. Se tehtiin ruuvien ja muttereiden
kierteistä. Torstain juhlaseminaarissa
keskusteltiin standardien merkityksestä Euroopan
kilpailukyvyn lisäämisessä.
Aiheen valinta oli oivallinen osoitus liiton
toiminnan muuttumisesta: kun ennen annettiin
pääasiassa kotimaisia standardeja, nyt tehdään
töitä eurooppalaisten ja kansainvälisten
standardien eteen. Yritykset ovat vahvasti
mukana valmistelutyössä.
Tärkeää Euroopan
hyvinvoinnille
EU:n komissiossa standardoinnista vastaava
johtaja Evangelos Vardakas on vakuuttunut, että
yhteiset eurooppalaiset standardit avaavat
eurooppalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia
ja varmistavat, että teollisuus toimii tehokkaasti.
Kun koko EU:ssa on yhteiset standardit, Euroopan
asema kaupassa vahvistuu, koska ostajat
tietävät, että tuotteille on yhteisesti hyväksytyt
suositukset useammassa maassa.
Ostajan
kannalta on tärkeää, ettei hän ole riippuvainen
yhden maan toimittajasta, hän selvitti ennen
SFS:n juhlaseminaaria.
Kun EU aloitti 80-luvun alussa työn yhteisten
standardien aikaansaamiseksi, 80-90 prosenttia
maiden standardeista oli kansallisia.
- Nyt noin 90 prosenttia EU-maissa olevista
standardeista on eurooppalaisia tai
kansainvälisiä, hän kertoi.
Hänen mukaansa toinen hyvä esimerkki
eurooppalaisen teollisuuden ja viranomaisten
onnistuneesta standardoimisyhteistyöstä ovat
matkapuhelinliikenteen standardit.
Vardakas katsoo, että nopeiden päätösten
ansiosta Nokia ja Ericsson saivat vahvan lähdön
Euroopassa, ja samalla eurooppalaisten
ratkaisujen taakse ryhmityttiin myös muualla
maailmassa lähinnä Yhdysvaltoja lukuun
ottamatta.
EU:ssa kansallisten standardien harmonisointi
aloitettiin, koska erilaiset standardit heikensivät
tavaroiden ja palvelujen vapaata kauppaa
sisämarkkinoilla.
Vardakas kuitenkin muistutti, että suurin osa
esimerkiksi teollisuuden standardeista syntyy sen
omista tarpeista.
Vardakasin mukaan nopeasti kehittyviin teknisiin
aloihin liittyvät myös standarisoinnin suurimmat
haasteet. Monilla aloilla yhteiset suositukset ovat
historiaa ennen kuin työ standardien
aikaansaamiseksi on saatu loppuun.
Esimerkiksi muoviputkille yhteisten standardien
saanti kesti kymmenisen vuotta.
Työ kestää, koska mm. maiden standardeissa on
niin suuria eroja. Aikanaan niitä rakennettiin myös
tietoisesti suojaamaan kotimaista tuotantoa
kilpailulta eikä ajatusten kääntäminen
yhteiseurooppalaisen ajatusmaailman taakse
vieläkään käy aina käden käänteessä.
STT-IA
10.9.1999
Talous -sivulle
|