Suharton tiukan politiikan hedelmiä korjataan Itä-Timorissa
Maailman huomion keskipisteeksi nousseessa Itä-Timorissa väkivaltaisuudet ja kaaos jatkuvat. Suhteellisen rauhallisesti sujuneen kansanäänestyksen jälkeen teurastukseksi kääntynyt tilanne on herättänyt kysymyksiä siitä, kuinka tilanteeseen jouduttiin ja kuka on vastuussa saarella riehuvien puolisotilaallisten joukkojen toiminnasta.Maailman neljänneksi runsasväkisin valtio Indonesia kamppailee parhaillaan suurissa taloudellisissa ja poliittisissa vaikeuksissa, joissa keskeiseen asemaan on noussut kansallinen itsetunto.
Maan pitkäaikaisen diktaattorin Suharton jäljiltä valta-asetelmat eivät ole vielä asettuneet kohdalleen, ja johtajat ovat menettäneet suurimman osan kansansuosiostaan.
Suharton jälkeen presidentiksi noussut B. J. Habibie on joutunut kamppailemaan syvän talouslaman kanssa, eikä hän ole nähtävästi pystynyt ankkuroimaan asemaansa suurta vaikutusvaltaa pitävän asevoimien keskuudessa.
Poliittista kuvaa sekoittaa vielä se, että hallitus on heikko, koska poliitikot kiistelevät jo tulevasta presidentistä ja asevoimat on jakautunut. Suharton 32 vuotta jatkunut diktatuuri jätti jälkeensä tyhjiön, joka on nyt täyttynyt maan yhtenäisyyttä repivillä poliittisilla, uskonnollisilla ja etnisillä erimielisyyksillä.
Yhtenäinen Indonesia
Suharton päällimmäinen ajatus oli pitää tuhansista saarista koostuva Indonesia yhtenäisenä ja tukahduttaa alkuunsa kaikki siitä poikkeavat näkemykset.
Ajatuksen ylimpänä vartijana toimi asevoimat, joka Indonesian itsenäistymisestä lähtien on pitänyt itseään kansallisen yhtenäisyyden suojelijana, kertoi Indonesia-asiantuntija James Dunn The New York Times -lehden verkkonumerossa.
Suharto kaatui kuitenkin kansan epäsuosioon ja hänen seuraajakseen nousi Habibie, joka on yrittänyt noudattaa edeltäjäänsä demokraattisempaa ja avoimempaa hallintoa.
Habibie myönsi vastoin asevoimien toivomuksia Itä-Timorille mahdollisuuden äänestää tulevaisuudestaan. Hän tähdensi, että Itä-Timor on erikoisasemassa Indonesiassa, koska se on entinen Portugalin siirtomaa. Muut Indonesian maakunnat kuuluivat aiemmin Hollannin Itä-Intiaan.
Monet Indonesiassa ja erityisesti sen asevoimissa pelkäävät, että vapauden salliminen Itä-Timorille olisi alku koko liittovaltion hajoamiselle.
Kuka terrorin takana?
Puolisotilaallisten joukkojen harjoittama terrori lykkäsi kansanäänestystä kahdesti Itä-Timorissa. Äänestys saatiin vihdoin toteutettua elokuun lopussa suhteellisen rauhallisesti, ja vasta äänestyksen tuloksen julkistamisen jälkeen verityöt puhkesivat uudelleen.
Väkivaltaisuuksien takana ovat puolisotilaalliset joukot, joita Indonesian asevoimat on kouluttanut ja tukenut. Erityisen huomion kohteeksi on noussut asevoimien komentaja, kenraali Wiranto ja hänen osuutensa tapahtuneeseen.
Eräiden asiantuntijoiden mukaan Wiranton on vaikea saattaa Itä-Timorissa yli 20 vuotta toimineet armeijan yksiköt takaisin ruotuun. Toiset epäilevät hänen jopa itse määränneen puolisotilaalliset joukot terrorisoimaan Itä-Timoria.
Wiranton vaikeana tehtävänä on lisäksi johtaa asevoimat uudistuksiin, jotka samalla leikkaavat sen perinteistä valtaa ja erioikeuksia, kirjoittaa The New York Times.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan asevoimat pyrkii kriisin avulla parantamaan poliittista valtaansa, vaikka tarkoituksena ei välttämättä olisikaan ollut kaapata valtaa Habibielta.
STT-IA
10.9.1999
Kuva: U.S. Department of Defense.
