Sähköinen asiakaspalvelu kehittyy hitaammin
Euroopan tuomioistuimet vertailussa: Tietotekniikka on otettu laajasti työvälineeksi
Tietotekniikka on otettu laajasti käyttöön Euroopan maiden tuomioistuimissa. Parempaan asiakaspalveluun kehitys ei kuitenkaan ole johtanut läheskään kaikkialla.Tukholman yliopiston oikeusinformatiikan instituutin johtaja, professori Peter Seipel julkisti Rovaniemellä tiistaina raportin, jossa on käyty läpi tietoyhteiskunnan tuomisia tuomioistuimille 17:ssä Euroopan maassa. Mairittelevasti Suomi kulkee kehityksen kärjessä.
Vertailumaissa tietokoneet ovat tulleet lähes jokaiseen tuomioistuimeen. Vähäisempää käyttö on vain Kreikassa ja Romaniassa.
Tuomarit tuottavat yhä enemmän tekstiä päätteillä ja he myös hakevat tietoa sähköisistä tietokannoista. Kuitenkin vain Suomessa kaikkien oikeusasteiden kaikki tuomarit ja muu henkilöstö tukeutuvat tähän tiedonhakuun.
Sähköpostia sen sijaan vierastetaan. Raportin mukaan sähköpostin käyttö on vilkkainta Ruotsissa.
Työn väline
Tietotekniikka hyödyttää tällä hetkellä kuitenkin lähinnä työn tekemistä. Viestinnän kehitys ei ole läheskään samalla tasolla.
Sähköisten palvelujen tarjonta tuomioistuinten asiakkaille vaihtelee paljon maiden välillä, sanotaan raportissa. Vain Suomessa, Itävallassa ja Italiassa sähköinen viestintä on hyväksytty laajasti tuomioistuinten palvelumuodoksi
Useissa maissa sähköisten palvelujen parantamisen esteenä on lainsäädännön puuttuminen. Tietotekniikan käyttöä ei ole säännelty.
Oikeudellista tietoa on sen sijaan tarjolla sähköisessä muodossa miltei jokaisessa maassa. Internetiä hyödynnetään Iso-Britanniaa lukuunottamatta.
Seipelin mukaan tietotekninen kehitys on tuomioistuimissa jo pitkään ollut tasaisen vakaata, mutta viime vuosina vauhti on selvästi kiihtynyt ja se kiihtyy edelleen etenkin Internetin tuomien mahdollisuuksien myötä.
Seipel esitteli raporttinsa kaksipäiväisessä seminaarissa, jossa pohdittiin tietoyhteiskunnan ja tuomioistuinten suhdetta. Tapahtumaan osallistui miltei sata aktiivituomaria ja oikeushallinnon virkamiestä 22 maasta. Seminaari oli osa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.
STT-MH
10.9.1999
