Terveyttä heikentävät työpaineet lisääntyivät selvästi 1990-luvulla
Terveyttä heikentävät työpaineet lisääntyivät Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan selvästi kuluneen vuosikymmenen aikana. Samanaikaisesti työvoiman terveydentila on tutkimuksen mukaan heikentynyt.Yhä useammalla työpaikalla työn vaatimukset ovat kasvaneet, mutta mahdollisuudet vaikuttaa työtahtiin tai työn sisältöön ovat vähentyneet. Tällainen ristiriitatilanne lisää kiistatta mm. sepelvaltimosairauden, verenpainetaudin ja kuoleman riskiä sekä sairaslomia.
Kaikkiaan tällaisessa terveydelle haitallisessa ristiriitatilanteessa työskentelee jo noin 570 000 työntekijää eli lähes kaksinkertainen määrä vuosikymmenen alun tilanteeseen verrattuna.
Tutkimus "Työntekijät talouden ristiaallokossa" kuvaa Tilastokeskuksen aineiston pohjalta työolojen psykososiaalista muutosta tällä vuosikymmenellä eri ammattiryhmissä. Haastateltavina oli kolmisen tuhatta palkansaajaa vuosina 1990, 1994 sekä 1997.
Ammattiryhmien välillä suuret erot
Tutkimuksen tekijä, erikoislääkäri Jussi Vahtera pitää tutkimuksen antamaa kuvaa erittäin huolestuttavana. Työelämä on laman jälkeisenä nousukautena selvästi kuormittavampi kuin ennen lamaa. Joidenkin ammattiryhmien työolot ovat jääneet jopa lama-aikaakin huonommalle tasolle.
Työn vaatimusten kasvu ei Vahteran mukaan vielä sinällään ole haitallista, terveysriskiksi se muuttuu silloin, kun työn hallinta on heikkoa eli työntekijä ei voi mitenkään vaikuttaa työtahtiinsa ja työnsä sisältöön.
Ammattiryhmien väliset erot työn hallinnassa olivat tutkimuksen mukaan huomattavan suuria, eikä myönteistä kehitystä havaittu yhdessäkään ammattiryhmässä, jossa työn hallinta oli heikko jo ennen lamaa. Vaikutusmahdollisuudet työtahtiin jopa heikkenivät useissa ammattiryhmissä entisestään.
Huonon hallinnan ammattiryhmät sijoittuivat lähes poikkeuksetta sosiaalisen arvoasteikon alapäähän. Työolot kärjistävät näin myös väestöryhmien välisiä terveyseroja, jotka ovat Suomessa muutenkin Ranskan ja Englannin ohella EU-maiden suurimpia.
Työpaineet ankarimpia sosiaali- ja terveysaloilla
Suhteellisesti työn kuormitus kasvoi erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla, joilla henkilösupistukset ja kokemukset työsuhteen epävarmuudesta tulivat yhtä yleisiksi kuin aiemmin esimerkiksi teollisuudessa ja rakennusalalla.
Työn psyykkiset vaatimukset kasvoivat yli puolessa kaikista ammattiryhmistä. Työpaineet olivat kovimpia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmissä.
Työstä johtuvaa väkivallan, mielenterveyden järkkymisen ja vakavan työuupumuksen vaaraa koettiin näissä samoissa ammattiryhmissä.
Valtakunnallinen ohjelma valmiiksi lokakuussa
Henkilöstösupistukset ja tappotahtinen työ eivät ole pitemmän päälle kenenkään edun mukaista. Työelämän tempo on lähestymässä tasoa, jossa kiire ja aikapaine ohjaavat työntekijät tekemään vain välttämättömimmät työt.
Tällainen strategia sopii lyhytikäisille firmoille, jotka pyrkivätkin kuorimaan markkinoilta vain nopeita hyötyjä, eivätkä piittaa henkilöstöstään. Pitemmällä aikavälillä se on kuitenkin uhka yrityksen kilpailukyvylle, arvelee Vahtera.
Työn haitallisia psykososiaalisia riskejä on mahdollista vähentää työsuojelun keinoin. Sosiaali- ja terveysministeriössä, työministeriössä ja opetusministeriössä kirjoitetaan parhaillaan Lipposen hallitusohjelmassa luvattua "työssä jaksamisen valtakunnallista ohjelmaa" yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Valmiiksi sen on määrä tulla lokakuussa. Muutosta ei kuitenkaan saada aikaan, ellei työpaikan johto ongelmia tunnista.
STT-MH
10.9.1999
