Johdon pidettävä osakkeita sovittu aika, haamuostajat kuriin
Valtion osakemyynnin porsaanreikiä tilkitään
Paavo Lipposen hallitus jatkaa valtion omistajapolitiikan terävöintiä lupaustensa mukaisesti. Tiistaina talouspoliittinen ministerivaliokunta eli keskeiset ministerit päättivät valtionyhtiöiden viime osakemyynneissä ilmenneiden porsaanreikien tilkinnästä, kun he hyväksyivät uusitut pelisäännöt valtion omistamien yhtiöiden omistusjärjestelyissä.Vastaisuudessa muita halvemmalla osakkeita saaneet valtionyhtiöiden johtajat ja henkilöstö joutuvat pitämään osakkeet tietyn aikaa tai he menettävät edun. Sama koskee tilannetta, jossa heille on suunnattu osakkeita muita enemmän.
Teleyhtiö Soneran pääjohtaja Pekka Vennamo erotettiin, kun paljastui, että hän oli myynyt Soneran osakkeita perheelleen liikenneministeri Matti Auran tietämättä. Myös Aura itse erosi Vennamon erotettuaan. Soneran johto sai merkitä osakkeita enemmän kuin muut ostajat.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen tähdensi, että eduilla johtoa ja henkilöstöä kannustetaan pitkäaikaiseen omistamiseen yhtiössä. Jos se ei toteudu, etu on perusteltua ottaa pois.
Jos siis johtaja on saanut ostaa osakkeita muita enemmän, valtio pitää linjauksellaan itsellään oikeuden esimerkiksi lunastaa ylimääräiset osakkeet pois niin, että etua ei synny.
Virtanen tähdensi, että tilanteet vaihtelevat ja linjaukset on tehty niin, että tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää. Hänen mukaansa asiaa on voitava katsoa myös toisin päin.
Jos osakkeiden pitoajaksi on sovittu esimerkiksi viisi vuotta ja kolmen vuoden kuluttua käykin ilmi, että yhtiö olisi järkevä sulauttaa toiseen yhtiöön, johdon on voitava valmistella fuusiota pelkäämättä edun menetystä, hän antoi esimerkkinä.
Maksukyky tarkastettava epäilyttävissä tapauksissa
Vastaisuudessa pankkien tai muiden osakemyynnin järjestäjän on epäilyttävissä tapauksissa tarkastettava, että ostajilla on rahaa osakkeiden maksuun. Tällä halutaan estää ns. haamumyynti.
Myös tämä ongelma nousi esiin Soneran osakemyynnin yhteydessä. Koska Soneran osakkeiden noteeraus alkoi pörssissä ennen kuin merkityt osakkeet oli maksettava, yhtiön osakkeen nousuun uskoneet saattoivat maksaa osakkeet myymällä ne ensin pörssissä ja kuitata päälle vielä hyvät voitot.
Osakemyynnin jälkeen jotkut tällaiset sijoittajat uhkasivat myynnin järjestäjiä oikeustoimilla, koska eivät olleet saaneet havittelemiaan osakkeita, kun järjestäjä oli vaatinut näyttöä maksukyvystä.
Nyt tehdyillä päätöksillä täydennettiin ja uusittiin kevättalvella 1998 tehtyjä linjauksia. Ratkaisut on tehty valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmän linjausten pohjalta. Se jätti muistionsa huhtikuun alussa. Pelisäännöissä korostetaan ministeriöiden yhteistyötä.
Osakkeiden hinnoittelussa tähdennetään entiseen tapaan sitä, että se olisi tehtävä tarjousten perusteella olipa kyseessä osakkeiden myynti tai hinnan hakeminen myytävälle tai fuusioitavalle yhtiölle. Näin varmistetaan markkinahinta.
Aina se ei ole mahdollista, ja esimerkiksi noteeraamattoman yhtiön osakkeiden myynnissä vaihtoehto on hintahaarukan asettaminen kuten Soneran tapauksessa.
- Tällöin on varauduttava mahdollisen markkinatilanteen muuttumisen edellyttämiin korjaustoimiin ottaen huomioon myös muutoksen vaikutus operaation aikatauluun ja sijoittajien käyttäytymiseen, ohjeissa sanotaan.
Soneran osakkeen hinnasta käytiin kiivasta keskustelua eduskuntaa myöten, koska hinta nousi tuntuvasti heti pörssikaupan alettua.
Hallitukseen suora edustus
Ministerit käsittelivät myös valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen uudistamista. Se menee koko hallituksen hyväksyttäväksi ensi viikolla.
Ministerit lähtivät siitä, että valtiolla tulee yleensä olla suora edustus omistamiensa yhtiöiden hallituksessa, koska se keskeinen elin, jolla yhtiötä ohjataan.
Valtiolla ei ole nyt suoraa eli kyseisen yhtiön toimialaan kuuluvan ministeriön edustusta esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enson, Rautaruukin ja Kemiran hallituksissa.
Stora Enson hallitus päätti vastikään johdolle annettavista ns. synteettisistä optioista. Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä järjestely ei vastannut valtion hyväksymiä periaatteita. Valtion ääntä hallituksessa käytti omaa yritystä vetävä Raimo Luoma.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan mukaan hallintoneuvosto voitaisiin säilyttää niissä yhtiöissä, joilla on laaja yhteiskunnallinen tai kansantaloudellinen merkitys. Niistä luovuttaisiin, kun valtio luopuu määräysvallasta. Hallintoneuvostoissa on mm. poliitikkoja.
STT-IA
10.9.1999
